1. Ja Herra vastasi Jobia tuulispäästä ja sanoi:

2. Kuka on se, joka taidossansa niin eksyy ja puhuu niin taitamattomasti?

3. Vyötä nyt kupees niin kuin mies: Minä kysyn sinulta, opeta minua.

4. Kussas silloin olit, koska minä maan perustin? Ilmoita se, jos sinulla se ymmärrys on.

5. Tiedätkös, kuka hänen määränsä asettanut on? eli kuka on vetänyt ojennusnuoran hänen päällensä?

6. Mihinkä ovat hänen jalkansa vajotetut, eli kuka on hänen kulmakivensä laskenut?

7. Kuin aamutähdet ynnä minua kiittivät, ja kaikki Jumalan lapset riemuitsivat.

8. Kuka on sulkenut meren ovinensa, koska se ratkesi ja lähti ulos niinkuin äidin kohdusta?

9. Kuin minä puetin sen pilvillä, ja käärin synkeydellä niinkuin kapaloilla;

10. Kuin minä estin sen paisumisen säädylläni, ja asetin siihen teljen ja ovet eteen,

11. Ja sanoin: tähän asti pitää sinun tuleman ja ei edemmäksi: tässä pitää sinun korkiat aaltos asettuman.

12. Oletkos eläissäs käskenyt aamulle, ja aamuruskolle osoittanut hänen siansa?

13. Käsittää maan ääriä, ja puhdistaa siitä jumalattomat.

14. Se pitää muutettaman niinkuin sinetin savi; niin että he tulevat niinkuin vaate.

15. Ja jumalattomilta otetaan pois heidän valkeutensa, ja ylpeiden käsivarsi rikotaan.

16. Oletkos tullut meren pohjaan, ja vaeltanut syvyyden jälkiä?

17. Onko kuoleman ovet koskaan auvenneet etees, eli oletkos nähnyt kuoleman varjon ovet?

18. Oletkos ymmärtänyt, kuinka leviä maa on? annas kuulla, tiedätkös kaikki nämät.

19. Mikä tie on sinne, kussa valkeus asuu? ja kuka on pimeyden sia?

20. Ettäs saattaisit hänen rajoillensa ja osaisit polut hänen huoneesensa.

21. Tiesitkös, koska sinä syntyvä olit ja kuinka paljo sinulla päiviä olis?

22. Oletkos siellä ollut, kusta lumi tulee? eli oletkos nähnyt, kusta rakeet tulevat?

23. Jotka minä olen tallella pitänyt murhepäivään asti, sodan ja tappeluksen päivään asti.

24. Minkä tien kautta valkeus hajoittaa hänensä, ja itätuuli tuulee maan päälle?

25. Kuka on sadekuurolle jakanut juoksunsa, ja pitkäisen valkialle ja jylinälle hänen tiensä?

26. Niin että se sataa senkin maan päälle, jossa ei ketään ole, korvessa, jossa ei yhtään ihmistä ole;

27. Että se täyttäis erämaan ja korven, ja saattais ruohot vihottamaan.

28. Onko sateella isää? eli kuka on synnyttänyt kasteen pisarat?

29. Kenen kohdusta jää on tullut? ja kuka on härmän synnyttänyt taivaan alla?

30. Vedet kätkevät itsensä niinkuin kivi, ja syvyydet päältä kiinnitetään.

31. Taidatkos sitoa Seulaisen siteet, eli päästää Kointähden siteet?

32. Taidatkos tuoda taivaan merkit edes aikanansa, eli johdattaa Otavan lastensa kanssa?

33. Tiedätkös, kuinka taivas hallitaan? eli taidatkos hänen hallituksensa toimittaa maan päällä?

34. Taidatkos korottaa äänes ylös pilviin, että veden paljous sinun peittäis?

35. Taidatkos lähettää pitkäisen leimaukset matkaan menemään ja sanomaan sinulle: tässä me olemme?

36. Kuka on asettanut taidon salaisuuteen eli kuka on ajatukselle antanut toimen?

37. Kuka on niin taitava, että hän pilvet lukea taitaa? ja kuka taitaa tukita vesitydyt taivaassa?

38. Kuin tomu kastuu ja juoksee yhteen, ja kokkareet ryhtyvät toinen toiseensa.

39. (H 39:1) Taidatkos jalopeuralle antaa hänen saaliinsa ajaaksensa takaa? ja ravita nuoret jalopeurat?

40. (H 39:2) Niin että he makaavat sioillansa, ja lepäävät luolissansa, joissa he väijyvät.

41. (H 39:3) Kuka valmistaa kaarneelle ruan, kuin hänen poikansa huutavat Jumalaa, ja ei he tietä eksyksissä, kussa heidän ruokansa on?

1. (H 39:4) Tiedätkös, koska metsävuohet poikivat, eli oletkos havainnut peurat käyvän tiineenä?

2. (H 39:5) Oletkos lukenut heidän kuukautensa, koska ne täydellänsä ovat? eli tiedätkös ajan, koska he poikivat?

3. (H 39:6) He kumartavat heitänsä poikiessansa, ja ajavat sen pois, josta heillä kipu on.

4. (H 39:7) Heidän poikansa vahvistuvat ja kasvavat jyvistä: ne menevät ulos, ja ei palaja heidän tykönsä.

5. (H 39:8) Kuka on metsä-aasin antanut niin vapaana käydä? kuka on metsä-aasin siteen päästänyt?

6. (H 39:9) Jolle minä olen erämaan huoneeksi antanut ja korven asuinsiaksi.

7. (H 39:10) Hän katsoo ylön kaupungin pauhinaa: vartian huutoa ei hän kuule.

8. (H 39:11) Hän katsoo vuorella laiduntansa, ja etsii kussa viheriäistä on.

9. (H 39:12) Luuletkos yksisarvisen palvelevan sinuas, ja makaavan yötä sinun seimelläs?

10. (H 39:13) Taidatkos sitoa yksisarvisen vaolle köydellä, niin että hän kiskois ketoa laaksossa sinun perässäs?

11. (H 39:14) Taidatkos sinus luottaa häneen, ehkä hän paljon voi, ja jättää työs hänen haltuunsa?

12. (H 39:15) Uskotkos hänen siemenes kotia tuovan, ja riihees kokoovan?

13. (H 39:16) Ovatko riikinkukkoin sulat kauniimmat kuin nälkäkurjen sulat?

14. (H 39:17) Joka munansa jättää maahan, ja antaa maan lämpimän hautoa niitä.

15. (H 39:18) Hän unohtaa ne tallattavan,ja että peto kedolla ne rikkois.

16. (H 39:19) Hän on niin kova poikiansa vastaan, kuin ei ne hänen olisikaan: Ei hän tottele turhaan työtä tehdä.

17. (H 39:20) Sillä Jumala on häneltä taidon ottanut pois, ja ei ole antanut hänelle ymmärrystä.

18. (H 39:21) Kuin hän ylentää itsensä korkeuteen, nauraa hän hevosta ja miestä.

19. (H 39:22) Taidatkos antaa hevoselle väen, eli taidatkos kaunistaa hänen kaulansa hirnumisella?

20. (H 39:23) Taidatkos peljättää hänen niinkuin heinäsirkan? peljättävä on hänen sieramiensa päristys.

21. (H 39:24) Hän kaivaa maata kavioillansa, on riemuinen väkevyydessänsä, ja menee sota-aseita vastaan.

22. (H 39:25) Hän nauraa pelkoa ja ei hämmästy, eikä pakene miekkaa.

23. (H 39:26) Ehkä vielä viini kalisis häntä vastaan, ja keihäät ja kilvet välkkyisivät;

24. (H 39:27) Hän korskuu, pudistelee ja kaivaa maata, ja ei tottele vasikitorven helinää.

25. (H 39:28) Kuin vaskitorvi heliästi soi, luihkaa hän: hui, ja haastaa sodan taampaa, niin myös päämiesten huudon ja riemun.

26. (H 39:29) Lentääkö haukka sinun ymmärryksestäs, ja hajoittaa siipensä etelään käsin?

27. (H 39:30) Lentääkö kotka sinun kädestäs niin korkialle, että hän tekee pesänsä korkeuteen?

28. (H 39:31) Hän asuu vuorilla ja yöttelee vuorten kukkuloilla ja vahvoissa paikoissa.

29. (H 39:32) Sieltä hän katsoo ruan perään, ja hänen silmänsä näkevät kauvas.

30. (H 39:33) Hänen poikansa särpävät verta; ja kussa raato on, siellä myös hän on.

1. (H 39:34) Ja Herra vastasi Jobia ja sanoi:

2. (H 39:35) Joka riitelee Kaikkivaltiaan kanssa, eikö hänen pitäis sitä vahvistaman? ja se joka nuhtelee Jumalaa, eikö hänen pitäis vastaaman?

Você está lendo na edição FINNISH, Finnish Bible, em Finlandês.
Este lívro compôe o Antigo Testamento, tem 42 capítulos, e 1070 versículos.