2 Samuel

1.

2.

3. Ja kaikki Israelin vanhimmat tulivat kuninkaan tykö Hebroniin, ja kuningas Daavid teki heidÀn kanssaan liiton Hebronissa, Herran edessÀ; ja sitten he voitelivat Daavidin Israelin kuninkaaksi.

4. Daavid oli kolmenkymmenen vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi ja hallitsi neljÀkymmentÀ vuotta.

5. Hebronissa hÀn hallitsi Juudaa seitsemÀn vuotta ja kuusi kuukautta, ja Jerusalemissa hÀn hallitsi koko Israelia ja Juudaa kolmekymmentÀ kolme vuotta.

6.

7. Mutta Daavid valloitti Siionin vuorilinnan, se on Daavidin kaupungin.

8.

9. Sitten Daavid asettui vuorilinnaan ja kutsui sen Daavidin kaupungiksi. Ja Daavid rakenteli sitÀ yltympÀri, Millosta sisÀlle pÀin.

10. Ja Daavid tuli yhÀ mahtavammaksi, ja Herra, Jumala Sebaot, oli hÀnen kanssansa.

11. Hiiram, Tyyron kuningas, lÀhetti sanansaattajat Daavidin luo sekÀ setripuita, puuseppiÀ ja kivenhakkaajia; ja nÀmÀ rakensivat Daavidille palatsin.

12. Ja Daavid ymmÀrsi, ettÀ Herra oli vahvistanut hÀnet Israelin kuninkaaksi ja korottanut hÀnen kuninkuutensa kansansa Israelin tÀhden.

13. Ja Hebronista tultuaan Daavid otti Jerusalemista vielÀ useampia sivuvaimoja ja vaimoja. Ja Daavidille syntyi vielÀ poikia ja tyttÀriÀ.

14. Ja nÀmÀ ovat niiden poikien nimet, jotka syntyivÀt hÀnelle Jerusalemissa: Sammua, Soobab, Naatan, Salomo,

15. Jibhar, Elisua, Nefeg, Jaafia,

16. Elisama, Eljada ja Elifelet.

17. Mutta kun filistealaiset kuulivat, ettÀ Daavid oli voideltu Israelin kuninkaaksi, lÀhtivÀt kaikki filistealaiset etsimÀÀn Daavidia. Kun Daavid sen kuuli, meni hÀn alas vuorilinnaan.

18. Kun filistealaiset olivat tulleet ja levittÀytyneet Refaimin tasangolle,

19.

20.

21. He jÀttivÀt siihen epÀjumalankuvansa, ja Daavid ja hÀnen miehensÀ veivÀt ne pois.

22. Mutta filistealaiset tulivat vielÀ kerran ja levittÀytyivÀt Refaimin tasangolle.

23.

24.

25. (H5:24) Daavid teki, niinkuin Herra oli hÀntÀ kÀskenyt; ja hÀn voitti filistealaiset ja ajoi heitÀ takaa Gebasta aina Geseriin saakka.

1. Daavid kokosi jÀlleen kaikki valiomiehet Israelista, kolmekymmentÀ tuhatta miestÀ.

2. Ja Daavid ja kaikki vÀki, joka oli hÀnen kanssaan, nousi ja lÀhti Juudan Baalasta, tuomaan sieltÀ Jumalan arkkia, jonka Herra Sebaot oli ottanut nimiinsÀ, hÀn, jonka istuinta kerubit kannattavat.

3. Ja he panivat Jumalan arkin uusiin vaunuihin ja veivÀt sen pois Abinadabin talosta, joka oli mÀellÀ; ja Ussa ja Ahjo, Abinadabin pojat, ohjasivat niitÀ uusia vaunuja.

4. Niin he veivÀt Jumalan arkin pois Abinadabin talosta, joka oli mÀellÀ, kulkien Jumalan arkin mukana, ja Ahjo kulki arkin edellÀ.

5. Ja Daavid ynnÀ koko Israelin heimo karkeloi kaikin voimin Herran edessÀ soittaen kaikenkaltaisilla kypressipuisilla soittimilla, kanteleilla, harpuilla, vaskirummuilla, helistimillÀ ja kymbaaleilla.

6. Mutta kun he tulivat Naakonin puimatantereen luo, ojensi Ussa kÀtensÀ Jumalan arkkiin ja tarttui siihen, sillÀ hÀrÀt kompastuivat.

7. Silloin Herran viha syttyi Ussaa kohtaan, ja Jumala löi hÀnet siinÀ hÀnen hairahduksensa tÀhden, niin ettÀ hÀn kuoli siihen, Jumalan arkin ÀÀreen.

8. Mutta Daavid pahastui siitÀ, ettÀ Herra niin oli murtanut Ussan. SiitÀ se paikka sai nimekseen Peres-Ussa, aina tÀhÀn pÀivÀÀn saakka.

9.

10. EikÀ Daavid tahtonut siirtÀÀ Herran arkkia tykönsÀ Daavidin kaupunkiin, vaan Daavid toimitti sen syrjÀÀn, gatilaisen Oobed-Edomin taloon.

11. Ja Herran arkki jÀi kolmeksi kuukaudeksi gatilaisen Oobed-Edomin taloon. Ja Herra siunasi Oobed-Edomia ja koko hÀnen taloansa.

12. Kun kuningas Daavidille kerrottiin, ettÀ Herra oli Jumalan arkin tÀhden siunannut Oobed-Edomin taloa ja kaikkea, mitÀ hÀnellÀ oli, niin Daavid meni ja toi riemuiten Jumalan arkin Oobed-Edomin talosta Daavidin kaupunkiin.

13. Kun Herran arkin kantajat olivat astuneet kuusi askelta, uhrasi hÀn hÀrÀn ja juottovasikan.

14. Ja Daavid hyppi kaikin voimin Herran edessÀ, ja Daavid oli puettu pellavakasukkaan.

15. Niin Daavid ja koko Israelin heimo toivat Herran arkin riemun raikuessa ja pasunain pauhatessa.

16. Kun Herran arkki tuli Daavidin kaupunkiin, katseli Miikal, Saulin tytÀr, ikkunasta; ja nÀhdessÀÀn kuningas Daavidin karkeloivan ja hyppivÀn Herran edessÀ halveksi hÀn hÀntÀ sydÀmessÀnsÀ.

17. Ja kun he olivat tuoneet Herran arkin ja asettaneet sen paikalleen majaan, jonka Daavid oli sille pystyttÀnyt, uhrasi Daavid polttouhreja ja yhteysuhreja Herran edessÀ.

18. Ja kun Daavid oli uhrannut polttouhrin ja yhteysuhrit, siunasi hÀn kansan Herran Sebaotin nimeen.

19. Ja hÀn jakoi koko kansalle, kaikelle Israelin joukolle, sekÀ miehille ettÀ naisille, kullekin kakun, kappaleen lihaa ja rypÀlekakun. Sitten kaikki kansa lÀhti, kukin kotiinsa.

20.

21.

22.

23. Ja Miikal, Saulin tytÀr, ei saanut lasta kuolinpÀivÀÀnsÀ asti.

1. Kerran, kun kuningas istui linnassaan, sittenkuin Herra oli suonut hÀnen pÀÀstÀ rauhaan kaikilta hÀnen ympÀrillÀÀn olevilta vihollisilta,

2.

3.

4. Mutta sinÀ yönÀ tapahtui, ettÀ Naatanille tuli tÀmÀ Herran sana:

5.

6. EnhÀn minÀ ole asunut huoneessa siitÀ pÀivÀstÀ asti, jona johdatin israelilaiset EgyptistÀ, tÀhÀn pÀivÀÀn saakka, vaan minÀ olen vaeltanut asuen teltta-asumuksessa.

7. Olenko minÀ koskaan, missÀ olenkin vaeltanut kaikkien israelilaisten keskuudessa, millekÀÀn Israelin sukukunnalle, jonka olen asettanut kaitsemaan kansaani Israelia, sanonut nÀin: Miksi te ette ole rakentaneet minulle setripuista huonetta?

8. Sano siis minun palvelijalleni Daavidille: NÀin sanoo Herra Sebaot: MinÀ olen ottanut sinut laitumelta, lammasten jÀljestÀ, kansani Israelin ruhtinaaksi.

9. Ja minÀ olen ollut sinun kanssasi kaikkialla, missÀ sinÀ vaelsit, ja olen hÀvittÀnyt kaikki vihollisesi sinun tieltÀsi. Ja minÀ teen sinulle suuren nimen, suurimpien nimien vertaisen maan pÀÀllÀ.

10. Ja minÀ valmistan sijan kansalleni Israelille ja istutan sen niin, ettÀ se asuu paikallansa eikÀ enÀÀ ole levoton, eivÀtkÀ vÀÀryyden tekijÀt sitÀ enÀÀ sorra niinkuin ennen,

11. siitÀ ajasta saakka, jolloin minÀ asetin tuomareita kansalleni Israelille; minÀ annan sinun pÀÀstÀ rauhaan kaikista vihollisistasi. Ja Herra ilmoittaa sinulle, ettÀ Herra on tekevÀ sinulle huoneen.

12. Kun sinun pÀivÀsi ovat pÀÀttyneet ja sinÀ lepÀÀt isiesi tykönÀ, korotan minÀ sinun seuraajaksesi jÀlkelÀisesi, joka lÀhtee sinun ruumiistasi; ja minÀ vahvistan hÀnen kuninkuutensa.

13. HÀn on rakentava huoneen minun nimelleni, ja minÀ vahvistan hÀnen valtaistuimensa ikuisiksi ajoiksi.

14. MinÀ olen oleva hÀnen isÀnsÀ ja hÀn minun poikani, niin ettÀ, jos hÀn tekee vÀÀrin, minÀ rankaisen hÀntÀ ihmisvitsalla ja niinkuin ihmislapsia lyödÀÀn;

15. mutta minun armoni ei poistu hÀnestÀ, niinkuin minÀ poistin sen Saulista, jonka minÀ poistin sinun tieltÀsi.

16.

17. Aivan nÀillÀ sanoilla ja tÀmÀn nÀyn mukaan Naatan puhui Daavidille.

18.

19. Mutta tÀmÀkin on ollut vÀhÀn sinun silmissÀsi, Herra, Herra, ja niin olet sinÀ puhunut palvelijasi suvulle myöskin kaukaisista asioista, nÀin opettaen ihmisten tavalla, Herra, Herra.

20. MitÀ Daavid enÀÀ sinulle puhuisi? SinÀhÀn tunnet palvelijasi, Herra, Herra.

21. Oman sanasi tÀhden ja mielesi mukaan sinÀ olet tehnyt sen, ettÀ ilmoitit palvelijallesi kaikki nÀmÀ suuret asiat.

22. SentÀhden olet sinÀ, Herra Jumala, suuri; sillÀ kaiken sen mukaan, mitÀ me olemme korvillamme kuulleet, ei ole sinun vertaistasi, eikÀ muuta jumalaa ole kuin sinÀ.

23. Ja missÀ on maan pÀÀllÀ toista kansaa sinun kansasi Israelin vertaista, jota Jumala itse on kÀynyt lunastamaan kansaksensa, tehdÀkseen sen nimen kuuluisaksi ja tehdÀkseen teille, sinun maallesi, suuria ja peljÀttÀviÀ tekoja kansasi edessÀ, jonka sinÀ lunastit itsellesi EgyptistÀ, pakanain ja heidÀn jumaliensa vallasta?

24. Ja sinÀ olet valmistanut itsellesi kansasi Israelin, omaksi kansaksesi ikuisiksi ajoiksi; ja sinÀ, Herra, olet tullut heidÀn Jumalaksensa.

25. Niin tÀytÀ nyt, Herra Jumala, ikuisiksi ajoiksi se, mitÀ olet puhunut palvelijastasi ja hÀnen suvustansa; tee, niinkuin olet puhunut.

26. Niin sinun nimesi tulee suureksi iankaikkisesti, ja se on oleva: Herra Sebaot, Israelin Jumala. Ja palvelijasi Daavidin suku on pysyvÀ sinun edessÀsi.

27. SillÀ sinÀ, Herra Sebaot, Israelin Jumala, olet ilmoittanut palvelijallesi ja sanonut: 'MinÀ rakennan sinulle huoneen'. SiitÀ sinun palvelijasi on saanut rohkeuden rukoilla tÀmÀn rukouksen sinun kuullaksesi.

28. Ja nyt, Herra, Herra, sinÀ olet Jumala, ja sinun sanasi ovat todet; ja kun olet luvannut palvelijallesi tÀmÀn hyvÀn,

1. Sen jÀlkeen Daavid voitti filistealaiset ja nöyryytti heidÀt; ja Daavid otti vallan ohjat filistealaisten kÀsistÀ.

2. HÀn voitti myös mooabilaiset ja mittasi heitÀ nuoralla, pantuaan heidÀt makaamaan maahan: aina kaksi nuoranpituutta hÀn mittasi surmattavaksi ja yhden nuoranpituuden henkiin jÀtettÀvÀksi. Niin tulivat mooabilaiset Daavidin veronalaisiksi palvelijoiksi.

3. Samoin Daavid voitti Hadadeserin, Rehobin pojan, Sooban kuninkaan, kun tÀmÀ oli menossa ulottamaan valtaansa Eufrat-virtaan.

4. Ja Daavid otti hÀneltÀ vangiksi tuhat seitsemÀnsataa ratsumiestÀ ja kaksikymmentÀ tuhatta jalkamiestÀ ja katkoi kaikilta vaunuhevosilta vuohisjÀnteet; ainoastaan sata vaunuhevosta hÀn niistÀ sÀÀsti.

5. Ja kun Damaskon aramilaiset tulivat auttamaan Hadadeseria, Sooban kuningasta, voitti Daavid kaksikymmentÀ kaksi tuhatta aramilaista.

6. Ja Daavid asetti maaherroja Damaskon Aramiin; ja aramilaiset tulivat Daavidin veronalaisiksi palvelijoiksi. NÀin Herra antoi Daavidille voiton, mihin tahansa hÀn meni.

7. Ja Daavid otti ne kultavarustukset, jotka Hadadeserin palvelijoilla oli, ja vei ne Jerusalemiin.

8. Mutta Hadadeserin kaupungeista, Betahista ja Beerotaista, kuningas Daavid otti sangen paljon vaskea.

9. Kun Tooi, Hamatin kuningas, kuuli, ettÀ Daavid oli voittanut Hadadeserin koko sotajoukon,

10. lÀhetti Tooi poikansa Jooramin kuningas Daavidin luo tervehtimÀÀn hÀntÀ ja onnittelemaan hÀntÀ siitÀ, ettÀ hÀn oli taistellut Hadadeserin kanssa ja voittanut hÀnet; sillÀ Hadadeser oli ollut Tooin vastustaja. Ja hÀnellÀ oli mukanaan hopea-,kulta-ja vaskikaluja.

11. Nekin kuningas Daavid pyhitti Herralle, samoin kuin oli pyhittÀnyt sen hopean ja kullan, minkÀ oli ottanut kaikilta kukistamiltaan kansoilta:

12. Aramilta, Mooabilta, ammonilaisilta, filistealaisilta ja Amalekilta, sekÀ sen saaliin, minkÀ hÀn oli ottanut Hadadeserilta, Rehobin pojalta, Sooban kuninkaalta.

13. Ja Daavid teki nimensÀ kuuluisaksi, kun hÀn palasi takaisin, voitettuaan Suolalaaksossa edomilaiset, kahdeksantoista tuhatta miestÀ.

14. Sen jÀlkeen hÀn asetti maaherroja Edomiin, koko Edomiin hÀn asetti maaherrat, ja kaikki edomilaiset tulivat Daavidin palvelijoiksi. NÀin Herra antoi Daavidille voiton, mihin tahansa tÀmÀ meni.

15. Ja Daavid hallitsi koko Israelia, ja Daavid teki kaikelle kansallensa sitÀ, mikÀ oikeus ja vanhurskaus on.

16. Jooab, Serujan poika, oli sotajoukon ylipÀÀllikkönÀ, ja Joosafat, Ahiludin poika, oli kanslerina.

17. Saadok, Ahitubin poika, ja Ahimelek, Ebjatarin poika, olivat pappeina, ja Seraja oli kirjurina.

18. Benaja, Joojadan poika, oli kreettien ja pleettien pÀÀllikkönÀ; Daavidin pojat olivat myös pappeina.

1.

2.

3.

4.

5. Niin kuningas Daavid lÀhetti noutamaan hÀnet Maakirin, Ammielin pojan, talosta Loodebarista.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12. Ja Mefibosetilla oli pieni poika nimeltÀ Miika. Ja koko Siiban talonvÀki oli Mefibosetin palvelijoita.

13. Ja Mefiboset asui Jerusalemissa, koska hÀn aina söi kuninkaan pöydÀssÀ. Ja hÀn ontui kumpaakin jalkaansa.

1. SenjÀlkeen ammonilaisten kuningas kuoli, ja hÀnen poikansa Haanun tuli kuninkaaksi hÀnen sijaansa.

2.

3.

4. Niin Haanun otatti kiinni Daavidin palvelijat, ajatti toisen puolen heidÀn partaansa ja leikkautti toisen puolen heidÀn vaatteistaan, perÀpuolia myöten, ja pÀÀsti heidÀt sitten menemÀÀn.

5.

6. Kun ammonilaiset nÀkivÀt joutuneensa Daavidin vihoihin, lÀhettivÀt ammonilaiset lÀhettilÀitÀ ja palkkasivat Beet-Rehobin ja Sooban aramilaisia, kaksikymmentÀ tuhatta jalkamiestÀ, ja Maakan kuninkaalta tuhat miestÀ ja Toobin miehiÀ kaksitoista tuhatta.

7. Kun Daavid sen kuuli, lÀhetti hÀn Jooabin ja koko sotajoukon, kaikki urhot.

8. Niin ammonilaiset lÀhtivÀt ja asettuivat sotarintaan portin oven edustalle, mutta Sooban ja Rehobin aramilaiset ja Toobin ja Maakan miehet olivat eri joukkona kedolla.

9. Kun Jooab nÀki, ettÀ hÀntÀ uhkasi hyökkÀys edestÀ ja takaa, valitsi hÀn miehiÀ kaikista Israelin valiomiehistÀ ja asettui sotarintaan aramilaisia vastaan.

10. Mutta muun vÀen hÀn antoi veljensÀ Abisain johtoon, ja tÀmÀ asettui sotarintaan ammonilaisia vastaan.

11.

12.

13. Sitten Jooab ja vÀki, joka oli hÀnen kanssaan, ryhtyi taisteluun aramilaisia vastaan, ja nÀmÀ pakenivat hÀntÀ.

14. Ja kun ammonilaiset nÀkivÀt aramilaisten pakenevan, pakenivat hekin Abisaita ja menivÀt kaupunkiin. Sitten Jooab palasi ahdistamasta ammonilaisia ja tuli Jerusalemiin.

15. Kun aramilaiset nÀkivÀt, ettÀ Israel oli voittanut heidÀt, kokoontuivat he kaikki,

16. ja Hadareser lÀhetti nostattamaan niitÀ aramilaisia, jotka asuivat tuolla puolella Eufrat-virran; ja he tulivat Heelamiin, ja Soobak, Hadareserin sotapÀÀllikkö, johti heitÀ.

17. Kun se ilmoitettiin Daavidille, kokosi hÀn kaiken Israelin ja meni Jordanin yli ja tuli Heelamiin; ja aramilaiset asettuivat sotarintaan Daavidia vastaan ja taistelivat hÀnen kanssaan.

18. Mutta aramilaiset pakenivat Israelia, ja Daavid tappoi aramilaisilta seitsemÀn sataa vaunuhevosta ja neljÀkymmentÀ tuhatta ratsumiestÀ, ja heidÀn sotapÀÀllikkönsÀ Soobakin hÀn siellÀ löi kuoliaaksi.

19. Kun kaikki Hadareserin alaiset kuninkaat nÀkivÀt, ettÀ Israel oli voittanut heidÀt, tekivÀt he Israelin kanssa rauhan ja palvelivat heitÀ. Sitten aramilaiset eivÀt enÀÀ uskaltaneet auttaa ammonilaisia.

Significados: Israel.

VocĂȘ estĂĄ lendo 2 Samuel na edição PR-1938, PyhĂ€ Raamattu, em FinlandĂȘs.
Este lĂ­vro compĂŽe o Antigo Testamento, tem 24 capĂ­tulos, e 677 versĂ­culos.