1. Silloin Herra vastasi Jobille tuulispäästä ja sanoi:

2.

3. Vyötä nyt kupeesi kuin mies; minä kysyn sinulta, opeta sinä minua.

4. Missä olit silloin, kun minä maan perustin? Ilmoita se, jos ymmärryksesi riittää.

5. Kuka on määrännyt sen mitat-tottapa sen tiedät-tahi kuka on vetänyt mittanuoran sen ylitse?

6. Mihin upotettiin sen perustukset, tahi kuka laski sen kulmakiven,

7. kun aamutähdet kaikki iloitsivat ja kaikki Jumalan pojat riemuitsivat?

8. Ja kuka sulki ovilla meren, kun se puhkesi ja kohdusta lähti,

9. kun minä panin sille pilven vaatteeksi ja synkeyden kapaloksi,

10. kun minä rakensin sille rajani, asetin sille teljet ja ovet

11. ja sanoin: 'Tähän asti saat tulla, mutta edemmäksi et; tässä täytyy sinun ylväiden aaltojesi asettua'?

12. Oletko eläissäsi käskenyt päivän koittaa tahi osoittanut aamuruskolle paikkansa,

13. että se tarttuisi maan liepeisiin ja pudistaisi jumalattomat siitä pois?

14. Silloin se muuttuu niinkuin savi sinetin alla, ja kaikki tulee kuin vaatetettuna esille;

15. jumalattomilta riistetään heidän valonsa, ja kohonnut käsivarsi murskataan.

16. Oletko astunut alas meren lähdesuonille asti ja kulkenut syvyyden kuilut?

17. Ovatko kuoleman portit sinulle paljastuneet, oletko nähnyt pimeyden portit?

18. Käsitätkö, kuinka avara maa on? Ilmoita se, jos kaiken tämän tiedät.

19. Mikä on tie sinne, kussa asuu valo, ja missä on pimeyden asuinsija,

20. että saattaisit sen alueellensa ja tuntisit polut sen majalle?

21. Kaiketi sen tiedät, sillä synnyithän jo silloin, ja onhan päiviesi luku ylen suuri!

22. Oletko käynyt lumen varastohuoneissa, ja oletko nähnyt rakeiden varastot,

23. jotka minä olen säästänyt ahdingon ajaksi, sodan ja taistelun päiväksi?

24. Mitä tietä jakaantuu valo ja itätuuli leviää yli maan?

25. Kuka on avannut kuurnan sadekuurolle ja ukkospilvelle tien,

26. niin että sataa maahan, joka on asumaton, erämaahan, jossa ei ihmistä ole,

27. niin että autio erämaa saa kylläksensä ja maa kasvaa vihannan ruohon?

28. Onko sateella isää, tahi kuka on synnyttänyt kastepisarat?

29. Kenen kohdusta on jää tullut, ja kuka on synnyttänyt taivaan härmän?

30. Vesi tiivistyy kuin kiveksi, ja syvyyden pinta sulkeutuu kiinni.

31. Taidatko solmita Otavan siteet tahi irroittaa kahleista Kalevanmiekan?

32. Voitko tuoda esiin eläinradan tähdet aikanansa ja johdattaa Seulaset lapsinensa?

33. Tunnetko taivaan lait, tahi sinäkö säädät, miten se maata vallitsee?

34. Taidatko korottaa äänesi pilviin ja saada vesitulvan peittämään itsesi?

35. Taidatko lähettää salamat menemään, niin että sanovat sinulle: 'Katso, tässä olemme'?

36. Kuka on pannut viisautta pilvenlonkiin, tahi kuka antoi pilvenhattaroille ymmärrystä?

37. Kuka on niin viisas, että laskee pilvien luvun, kuka kaataa tyhjiksi taivaan leilit,

38.

39.

40. (H39:2) kun ne kyyristyvät luolissansa ja ovat väijyksissä tiheikössä?

41. (H39:3) Kuka hankkii ravinnon kaarneelle, kun sen poikaset huutavat Jumalan puoleen ja lentelevät sinne tänne ruokaa vailla?

1. (H39:4) Tiedätkö sinä vuorikauristen poikimisajat, valvotko peurojen synnytyskipuja?

2. (H39:5) Lasketko, milloin niiden kuukaudet täyttyvät, ja tiedätkö ajan, milloin ne poikivat?

3. (H39:6) Ne painautuvat maahan, saavat ilmoille sikiönsä ja vapautuvat synnytystuskistaan.

4. (H39:7) Niiden vasikat vahvistuvat, kasvavat kedolla; ne lähtevät tiehensä eivätkä enää palaja.

5. (H39:8) Kuka on laskenut villiaasin vapaaksi, kuka irroittanut metsäaasin siteet,

6. (H39:9) sen, jolle minä annoin aavikon asunnoksi ja suola-aron asuinsijaksi?

7. (H39:10) Se nauraa kaupungin kohinalle, ajajan huutoa se ei kuule;

8. (H39:11) se tähystelee vuorilta laiduntansa ja etsii kaikkea vihantaa.

9. (H39:12) Taipuuko villihärkä sinua palvelemaan, ja yöpyykö se sinun seimesi ääreen?

10. (H39:13) Voitko ohjaksilla pakottaa villihärän vaolle, tahi äestääkö se laaksonpohjia sinua seuraten?

11. (H39:14) Voitko siihen luottaa, siksi että sen voima on suuri, voitko jättää sen haltuun työsi hedelmät?

12. (H39:15) Voitko uskoa, että se palajaa ja kokoaa viljasi sinun puimatantereellesi?

13. (H39:16) Kamelikurjen siipi lepattaa iloisesti, mutta asuuko sen sulissa ja höyhenissä haikaran hellyys?

14. (H39:17) Se jättää munansa maahan, hiekalle helteen haudottaviksi.

15. (H39:18) Ei se ajattele, että jalka voi ne särkeä ja metsän eläimet polkea ne rikki.

16. (H39:19) Se on tyly poikasilleen, niinkuin ne eivät olisikaan sen omia; hukkaan menee sen vaiva, mutta ei se sitä pelkää.

17. (H39:20) Sillä Jumala on jättänyt sen viisautta vaille ja tehnyt sen ymmärryksestä osattomaksi.

18. (H39:21) Kun se kiitää ilmaa piesten, nauraa se hevoselle ja ratsumiehelle.

19. (H39:22) Sinäkö annat hevoselle voiman, puetat sen kaulan liehuvalla harjalla?

20. (H39:23) Sinäkö panet sen hyppimään kuin heinäsirkan? Sen uljas korskunta on peljättävä.

21. (H39:24) Se kuopii lakeutta ja iloitsee, lähtee voimalla asevarustuksia vastaan.

22. (H39:25) Se nauraa pelolle, ei säiky eikä väisty miekan edestä.

23. (H39:26) Sen yllä kalisee viini, välkähtää keihäs ja peitsi.

24. (H39:27) Käy jyrinä ja jytinä, kun se laukaten taivalta ahmii; ei mikään sitä pidätä sotatorven pauhatessa.

25. (H39:28) Milloin ikinä sotatorvi soi, hirnuu se: iihaha! Jo kaukaa se vainuaa taistelun, päälliköiden jylisevän äänen ja sotahuudon.

26. (H39:29) Sinunko ymmärryksesi voimasta jalohaukka kohoaa korkealle, levittää siipensä kohti etelää?

27. (H39:30) Tahi sinunko käskystäsi kotka lentää ylhäälle ja tekee pesänsä korkeuteen?

28. (H39:31) Kalliolla se asuu ja yöpyy, kallion kärjellä, vuorilinnassaan.

29. (H39:32) Sieltä se tähystelee saalista; kauas katsovat sen silmät.

1. (H39:34) Niin Herra vastasi Jobille ja sanoi:

2.

Você está lendo na edição PR-1938, Pyhä Raamattu, em Finlandês.
Este lívro compôe o Antigo Testamento, tem 42 capítulos, e 1034 versículos.