Salmos

1. Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.

2. Niin sanokoot Herran lunastetut, jotka hän on lunastanut ahdistuksen alta

3. ja koonnut pakanamaista, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja meren puolelta.

4. He harhailivat erämaassa, autiossa, tiettömässä maassa, löytämättä asuttua kaupunkia.

5. Heidän oli nälkä ja jano, heidän sielunsa nääntyi heissä.

6. Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.

7. Ja hän ohjasi heidät oikealle tielle, niin että he pääsivät asuttuun kaupunkiin.

8. Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa, hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.

9. Sillä hän ravitsee nääntyvän sielun ja täyttää nälkäisen sielun hyvyydellä.

10. He istuivat pimeydessä ja synkeydessä, vangittuina kurjuuteen ja rautoihin,

11. koska olivat niskoitelleet Jumalan käskyjä vastaan ja katsoneet halvaksi Korkeimman neuvon.

12. Hän masensi heidän sydämensä kärsimyksellä; he sortuivat, eikä ollut auttajaa.

13. Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.

14. Hän vei heidät ulos pimeydestä ja synkeydestä, hän katkaisi heidän kahleensa.

15. Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.

16. Sillä hän särkee vaskiset ovet ja rikkoo rautaiset salvat.

17. He olivat hulluja, sillä heidän vaelluksensa oli syntinen, ja he kärsivät vaivaa pahojen tekojensa tähden.

18. Heidän sielunsa inhosi kaikkea ruokaa, ja he olivat lähellä kuoleman portteja.

19. Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.

20. Hän lähetti sanansa ja paransi heidät ja pelasti heidät haudasta.

21. Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.

22. Uhratkoot kiitosuhreja ja kertokoot riemuiten hänen töitään.

23. He lähtivät laivoilla merelle ja kävivät kauppaa suurilla vesillä.

24. He näkivät Herran työt ja hänen ihmeelliset tekonsa meren syvyyksissä.

25. Hän sanoi sanansa ja nosti myrskytuulen, joka kohotti korkealle sen aallot.

26. He kohosivat taivasta kohti, he vajosivat syvyyksiin; heidän sielunsa menehtyi tuskasta.

27. He horjuivat ja hoippuivat kuin juopunut, ja kaikki heidän taitonsa hämmentyi.

28. Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän päästi heidät heidän ahdistuksistaan.

29. Hän tyynnytti myrskyn, ja meren aallot hiljenivät.

30. He iloitsivat, kun tuli tyyni, ja hän vei heidät toivottuun satamaan.

31. Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.

32. Kunnioittakoot häntä kansan seurakunnassa ja vanhinten kokouksessa häntä ylistäkööt.

33. Hän muutti virrat erämaaksi ja vesilähteet kuivaksi maaksi,

34. hedelmällisen maan suola-aroksi, sen asukasten pahuuden tähden.

35. Hän muutti erämaan vesilammikoiksi ja kuivan maan vesilähteiksi.

36. Ja hän asetti nälkäiset sinne asumaan ja he rakensivat kaupungin asuaksensa.

37. Ja he kylvivät peltoja ja istuttivat viinitarhoja, jotka tuottivat satoisan hedelmän.

38. Hän siunasi heitä, ja he lisääntyivät suuresti, ja hän antoi heille paljon karjaa.

39. Ja kun he vähentyivät ja vaipuivat onnettomuuden ja huolten painon alla,

40. niin hän, joka vuodattaa ylenkatsetta ruhtinasten päälle ja panee heidät harhailemaan tiettömissä autiomaissa,

41. hän kohotti köyhän kurjuudesta ja teki suvut suuriksi kuin lammaslaumat.

42. Oikeamieliset näkevät sen ja riemuitsevat, ja kaiken vääryyden täytyy tukkia suunsa.

43. Joka viisas on, se ottakoon näistä vaarin ja ajatelkoon Herran armotekoja.

1. Laulu; Daavidin virsi. (H108:2) Minun sydämeni on valmis, Jumala, minä tahdon veisata ja soittaa; valmis on minun sieluni.

2. (H108:3) Heräjä, harppu ja kannel. Minä tahdon herättää aamuruskon.

3. (H108:4) Herra, sinua minä kiitän kansojen joukossa ja veisaan sinun kiitostasi kansakuntien keskellä.

4. (H108:5) Sillä suuri on sinun armosi ja ulottuu ylitse taivasten ja sinun totuutesi hamaan pilviin asti.

5. (H108:6) Korota itsesi yli taivasten, Jumala, ja levitköön sinun kunniasi yli kaiken maan.

6. (H108:7) Että sinun rakkaasi pelastetuiksi tulisivat, auta oikealla kädelläsi ja vastaa minulle.

7. (H108:8) Jumala on puhunut pyhäkössänsä. Minä riemuitsen, minä jaan Sikemin ja mittaan Sukkotin laakson.

8. (H108:9) Minun on Gilead, ja minun on Manasse; Efraim on minun pääni suojus, Juuda minun valtikkani.

9. (H108:10) Mooab on minun pesuastiani, Edomiin minä viskaan kenkäni, minä riemuitsen Filistean maasta.

10. (H108:11) Kuka vie minut varustettuun kaupunkiin? Kuka saattaa minut Edomiin?

11. (H108:12) Etkö sinä, Jumala, hyljännyt meitä? Et lähtenyt, Jumala, meidän sotajoukkojemme kanssa!

12. (H108:13) Anna meille apu ahdistajaa vastaan, sillä turha on ihmisten apu.

13. (H108:14) Jumalan voimalla me teemme väkeviä tekoja; hän tallaa meidän vihollisemme maahan.

1. Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. Jumala, minun ylistykseni, älä ole vaiti.

2. Sillä he ovat avanneet minua vastaan jumalattoman ja petollisen suun, he puhuttelevat minua valheen kielellä.

3. Vihan sanoilla he ovat minut piirittäneet, ja syyttä he sotivat minua vastaan.

4. Rakkauteni palkaksi he minua vainoavat, mutta minä ainoastaan rukoilen.

5. He kostavat minulle hyvän pahalla ja rakkauteni vihalla.

6. Aseta jumalaton mies häntä vastaan, ja seisokoon syyttäjä hänen oikealla puolellansa.

7. Oikeuden edessä hän joutukoon syyhyn, ja hänen rukouksensa tulkoon synniksi.

8. Hänen päivänsä olkoot harvat, ottakoon toinen hänen kaitsijatoimensa.

9. Tulkoot hänen lapsensa orvoiksi ja hänen vaimonsa leskeksi.

10. Kierrelkööt hänen lapsensa alati kerjäten, anelkoot kaukana kotinsa raunioilta.

11. Anastakoon koronkiskuri kaiken hänen omansa, ja riistäkööt vieraat hänen vaivannäkönsä.

12. Älköön kukaan osoittako hänelle laupeutta, älköönkä kukaan armahtako hänen orpojansa.

13. Hänen jälkeläisensä hävitkööt sukupuuttoon, pyyhittäköön heidän nimensä pois toisessa polvessa.

14. Hänen isiensä rikkomukset pysykööt Herran muistossa, älköönkä hänen äitinsä syntiä pyyhittäkö pois.

15. Olkoot ne Herran edessä alati, ja hävittäköön hän heidän muistonsa maan päältä.

16. Sillä se mies ei ajatellutkaan tehdä laupeutta, vaan vainosi kurjaa ja köyhää ja sydämen tuskassa olevaa, tappaaksensa hänet.

17. Hän rakasti kirousta, ja se kohtasi häntä; hän ei huolinut siunauksesta, ja se väistyi hänestä kauas.

18. Hän puki kirouksen yllensä niinkuin vaatteensa, ja se meni hänen sisuksiinsa niinkuin vesi ja hänen luihinsa niinkuin öljy.

19. Se olkoon hänellä viittana, johon hän verhoutuu, ja vyönä, johon hän aina vyöttäytyy.

20. Tämä olkoon Herralta minun vainoojaini palkka ja niiden, jotka puhuvat pahaa minua vastaan.

21. Mutta sinä, Herra, Herra, auta minua nimesi tähden, sillä sinun armosi on hyvä, pelasta minut.

22. Sillä minä olen kurja ja köyhä, ja sydämeni on haavoitettu minun rinnassani.

23. Minä katoan pois kuin pitenevä varjo, minut pudistetaan pois kuin heinäsirkka.

24. Polveni horjuvat paastoamisesta, ja minun ruumiini on laihtunut lihattomaksi.

25. Ja minä olen joutunut heidän herjattavakseen, minut nähdessään he nyökyttävät päätänsä.

26. Auta minua, Herra, minun Jumalani, pelasta minut armosi jälkeen;

27. ja he saakoot tuta, että tämä on sinun kätesi, että sinä, Herra, sen teit.

28. Jos he kiroavat, siunaa sinä, jos he nousevat, joutukoot häpeään, mutta palvelijasi saakoon iloita.

29. Olkoon häväistys minun vainoojaini pukuna, ja verhotkoon heitä heidän häpeänsä niinkuin viitta.

30. Minä suullani kiitän suuresti Herraa, ja monien keskellä minä ylistän häntä.

31. Sillä hän seisoo köyhän oikealla puolella pelastaakseen hänet niistä, jotka hänet tuomitsevat.

1.

2. Herra ojentaa sinun valtasi valtikan Siionista; hallitse vihollistesi keskellä.

3. Altis on sinun kansasi sinun sotaanlähtösi päivänä: pyhässä asussa sinun nuori väkesi nousee eteesi, niinkuin kaste aamuruskon helmasta.

4.

5. Herra on sinun oikealla puolellasi, hän musertaa kuninkaat vihansa päivänä.

6. Hän tuomitsee pakanat: ruumiita viruu kaikkialla; hän murskaa päitä laajalti maan päällä.

7. Hän juo purosta tien varrelta; sentähden hän kohottaa päänsä.

1. Halleluja! Minä kiitän Herraa kaikesta sydämestäni hurskasten kokouksessa ja seurakunnassa.

2. Suuret ovat Herran teot, kaikkien niiden tutkisteltavat, jotka niitä rakastavat.

3. Kunnialliset ja korkeat ovat hänen työnsä, ja hänen vanhurskautensa pysyy iankaikkisesti.

4. Hän on säätänyt ihmeellisten tekojensa muiston; armollinen ja laupias on Herra.

5. Hän antaa ruuan pelkääväisillensä, hän muistaa liittonsa iankaikkisesti.

6. Hän ilmoitti kansallensa tekojensa voiman, hän antoi heille pakanain perintöosan.

7. Hänen kättensä teot ovat totiset ja oikeat; luotettavat ovat kaikki hänen asetuksensa.

8. Ne pysyvät järkkymättä aina ja iankaikkisesti; ne ovat tehdyt totuudessa ja oikeudessa.

9. Hän lähetti kansallensa lunastuksen, sääti liittonsa ikuisiksi ajoiksi; pyhä ja peljättävä on hänen nimensä.

10. Herran pelko on viisauden alku, hyvä ymmärrys kaikille, jotka sitä noudattavat. Hänen ylistyksensä pysyy iankaikkisesti.

1. Halleluja! Autuas se mies, joka Herraa pelkää ja suuresti halajaa hänen käskyjänsä!

2. Hänen jälkeläisensä tulevat voimallisiksi maassa, oikeamielisten suku tulee siunatuksi.

3. Varallisuus ja rikkaus on hänen huoneessansa, ja hänen vanhurskautensa pysyy iankaikkisesti.

4. Oikeamielisille koittaa pimeydessä valkeus, armollinen, laupias ja vanhurskas.

5. Hyvin käy sen miehen, joka on laupias ja antaa lainaksi, joka hoitaa asiansa oikeuden mukaan.

6. Sillä ei hän ikinä horju; vanhurskas säilyy ikuisessa muistossa.

7. Ei hän pelkää pahaa sanomaa, hänen sydämensä on vahva, sillä hän turvaa Herraan.

8. Hänen sydämensä on luja ja peloton, kunnes hän vihdoin ilolla katselee ahdistajiaan.

9. Hän on runsaskätinen, hän antaa köyhille, hänen vanhurskautensa pysyy iankaikkisesti, hänen sarvensa kohoaa kunniassa.

10. Jumalaton näkee sen ja närkästyy, hän kiristelee hampaitaan ja pakahtuu. Jumalattomien halut raukeavat tyhjiin.

1. Halleluja! Ylistäkää, te Herran palvelijat, ylistäkää Herran nimeä.

2. Siunattu olkoon Herran nimi nyt ja iankaikkisesti.

3. Auringon noususta sen laskuun saakka olkoon Herran nimi ylistetty.

4. Herra on korkea yli kaikkien pakanakansain, yli taivasten kohoaa hänen kunniansa.

5. Kuka on niinkuin Herra, meidän Jumalamme, joka korkealla asuu

6. ja katsoo syvälle-taivaassa ja maassa?

7. Hän, joka tomusta nostaa alhaisen, korottaa loasta köyhän

8. asettaaksensa hänet ruhtinasten rinnalle, hänen kansansa ruhtinasten rinnalle,

9. joka antaa hedelmättömän asua kodissa, iloisena lasten äitinä! Halleluja!

1. Kun Israel lähti Egyptistä, Jaakobin suku vieraskielisestä kansasta,

2. silloin Juuda tuli hänen pyhäkökseen, Israel hänen valtakunnaksensa.

3. Sen näki meri ja pakeni, Jordan kääntyi takaisin.

4. Vuoret hyppivät niinkuin oinaat, kukkulat niinkuin lammasten karitsat.

5. Mikä sinun on, meri, kun pakenet, mikä sinun, Jordan, kun käännyt takaisin?

6. Te vuoret, miksi hypitte kuin oinaat, te kukkulat, kuin lammasten karitsat?

7. Vapise, maa, Herran kasvojen edessä, Jaakobin Jumalan kasvojen edessä,

8. joka muuttaa kallion vesilammikoksi, kovan kiven vesilähteeksi.

1. Älä meille, Herra, älä meille, vaan omalle nimellesi anna kunnia armosi ja totuutesi tähden.

2.

3. Meidän Jumalamme on taivaissa; mitä ikinä hän tahtoo, sen hän tekee.

4. Mutta heidän epäjumalansa ovat hopeata ja kultaa, ihmiskätten tekoa.

5. Niillä on suu, mutta eivät ne puhu, niillä on silmät, mutta eivät näe.

6. Niillä on korvat, mutta eivät kuule, niillä on nenä, mutta eivät hajua tunne.

7. Niiden kädet eivät koske, niiden jalat eivät astu, ei tule ääntä niiden kurkusta.

8. Niiden kaltaisia ovat niiden tekijät ja kaikki, jotka turvaavat niihin.

9. Israel, turvaa Herraan-hän on heidän apunsa ja kilpensä.

10. Te, Aaronin suku, turvatkaa Herraan-hän on heidän apunsa ja kilpensä.

11. Te, Herraa pelkääväiset, turvatkaa Herraan-hän on heidän apunsa ja kilpensä.

12. Herra muistaa meitä ja siunaa, hän siunaa Israelin sukua, hän siunaa Aaronin sukua,

13. hän siunaa niitä, jotka Herraa pelkäävät, niin pieniä kuin suuriakin.

14. Herra lisätköön teitä, sekä teitä että teidän lapsianne.

15. Te olette Herran siunatut, hänen, joka on tehnyt taivaan ja maan.

16. Taivas on Herran taivas, mutta maan hän on antanut ihmisten lapsille.

17. Eivät kuolleet ylistä Herraa, ei kukaan hiljaisuuteen astuneista.

18. Mutta me, me kiitämme Herraa, nyt ja iankaikkisesti. Halleluja!

1. Minä rakastan Herraa, sillä hän kuulee minun ääneni ja rukoukseni;

2. sillä hän on kallistanut korvansa minun puoleeni, ja minä huudan häntä avuksi kaiken elinaikani.

3. Kuoleman paulat piirittivät minut, tuonelan ahdistukset kohtasivat minua; minä jouduin hätään ja murheeseen.

4.

5. Herra on armollinen ja vanhurskas, meidän Jumalamme on laupias.

6. Herra varjelee yksinkertaiset; minä olin viheliäinen, mutta hän auttoi minua.

7. Palaja, sieluni, takaisin lepoosi, sillä Herra on tehnyt sinulle hyvin.

8. Sillä sinä olet pelastanut minun sieluni kuolemasta, minun silmäni kyynelistä, jalkani kompastumasta.

9. Minä saan vaeltaa Herran kasvojen edessä elävien maassa.

10. Minä uskon, sentähden minä puhun, minä, joka olin kovin vaivattu.

11.

12. Kuinka minä maksan Herralle kaikki hänen hyvät tekonsa minua kohtaan?

13. Minä kohotan pelastuksen maljan ja huudan avukseni Herran nimeä.

14. Minä täytän lupaukseni Herralle kaiken hänen kansansa edessä.

15. Kallis on Herran silmissä hänen hurskaittensa kuolema.

16. Oi Herra, minä olen sinun palvelijasi, sinun palvelijasi minä olen, sinun palvelijattaresi poika! Sinä päästit minun siteeni.

17. Sinulle minä uhraan kiitosuhrin ja huudan avukseni Herran nimeä.

18. Minä täytän lupaukseni Herralle kaiken hänen kansansa edessä

19. Herran huoneen esikartanoissa, sinun keskelläsi, Jerusalem. Halleluja!

1. Kiittäkää Herraa, kaikki pakanat, ylistäkää häntä, kaikki kansat.

2. Sillä hänen armonsa meitä kohtaan on voimallinen, ja Herran uskollisuus pysyy iankaikkisesti. Halleluja!

1. Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä; sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.

2. Näin sanokoon Israel; sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.

3. Näin sanokoon Aaronin suku; sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.

4. Näin sanokoot ne, jotka Herraa pelkäävät; sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.

5. Ahdistuksessani minä huusin Herraa, Herra vastasi minulle ja asetti minut avaraan paikkaan.

6. Herra on minun puolellani, en minä pelkää; mitä voivat ihmiset minulle tehdä?

7. Herra on minun puolellani ja auttaa minua, ja minä saan ilolla katsella vihamiehiäni.

8. Parempi on luottaa Herraan, kuin turvata ihmisiin.

9. Parempi on luottaa Herraan, kuin turvata ruhtinaihin.

10. Kaikki pakanat piirittivät minua-Herran nimessä minä lyön heidät maahan.

11. He piirittivät minua joka taholta-Herran nimessä minä lyön heidät maahan.

12. Niinkuin mehiläiset he minua piirittivät-he sammuvat kuin tuli orjantappuroissa. Herran nimessä minä lyön heidät maahan.

13. Sinä sysäsit minua kovasti, että kaatuisin, mutta Herra auttoi minua.

14. Herra on minun väkevyyteni ja ylistysvirteni, ja hän tuli minulle pelastajaksi.

15. Riemun ja pelastuksen huuto kuuluu vanhurskaitten majoissa: Herran oikea käsi tekee väkeviä tekoja.

16. Herran oikea käsi korottaa, Herran oikea käsi tekee väkeviä tekoja.

17. En minä kuole, vaan elän ja julistan Herran töitä.

18. Herra minua kyllä kuritti, mutta kuolemalle hän ei minua antanut.

19. Avatkaa minulle vanhurskauden portit, käydäkseni niistä sisälle kiittämään Herraa.

20. Tämä on Herran portti: vanhurskaat käyvät siitä sisälle.

21. Minä kiitän sinua siitä, että vastasit minulle ja tulit minulle pelastajaksi.

22. Se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut kulmakiveksi.

23. Herralta tämä on tullut; se on ihmeellistä meidän silmissämme.

24. Tämä on se päivä, jonka Herra on tehnyt; riemuitkaamme ja iloitkaamme siitä.

25. Oi Herra, auta, oi Herra, anna menestys!

26. Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen; me siunaamme teitä Herran huoneesta.

27. Herra on Jumala, ja hän antoi valon meille loistaa. Sitokaa juhlauhrit köysillä alttarin sarviin asti.

28. Sinä olet minun Jumalani, ja sinua minä kiitän. Minun Jumalani, sinua minä kunnioitan.

29. Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä; sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.

1. Autuaat ne, joiden tie on nuhteeton, jotka Herran laissa vaeltavat!

2. Autuaat ne, jotka ottavat vaarin hänen todistuksistaan, jotka etsivät häntä kaikesta sydämestänsä,

3. jotka eivät vääryyttä tee, vaan vaeltavat hänen teillään!

4. Sinä olet asetuksesi säätänyt, että niitä tarkasti noudatettaisiin.

5. Oi, jospa minun vaellukseni olisi vakaa, niin että noudattaisin sinun käskyjäsi!

6. Silloin minä en joudu häpeään, kun katselen kaikkia sinun käskyjäsi.

7. Minä kiitän sinua vilpittömällä sydämellä, kun opin sinun vanhurskautesi oikeudet.

8. Minä noudatan sinun käskyjäsi, älä minua peräti hylkää.

9. Kuinka voi nuorukainen pitää tiensä puhtaana? Siten, että hän noudattaa sinun sanaasi.

10. Minä etsin sinua kaikesta sydämestäni, älä salli minun eksyä pois sinun käskyistäsi.

11. Minä kätken sinun sanasi sydämeeni, etten tekisi syntiä sinua vastaan.

12. Kiitetty ole sinä, Herra, opeta minulle käskysi.

13. Huulillani minä julistan kaikki sinun suusi oikeudet.

14. Minä iloitsen sinun todistustesi tiestä, niinkuin kaikkinaisesta rikkaudesta.

15. Minä tutkistelen sinun asetuksiasi ja katselen sinun polkujasi.

16. Minä iloitsen sinun käskyistäsi enkä sinun sanaasi unhota.

17. Tee palvelijallesi hyvin, että minä eläisin ja noudattaisin sinun sanaasi.

18. Avaa minun silmäni näkemään sinun lakisi ihmeitä.

19. Minä olen muukalainen maan päällä; älä salaa minulta käskyjäsi.

20. Minun sieluni hiukeaa ikävöidessäni alati sinun oikeuksiasi.

21. Sinä nuhtelet julkeita, kirotuita, jotka poikkeavat pois sinun käskyistäsi.

22. Poista minun päältäni häväistys ja ylenkatse, sillä minä otan sinun todistuksistasi vaarin.

23. Ruhtinaatkin istuvat ja pitävät neuvoa minua vastaan, mutta palvelijasi tutkistelee sinun käskyjäsi.

24. Sinun todistuksesi ovat minun iloni, ne ovat minun neuvonantajani.

25. Minun sieluni on vaipunut tomuun; virvoita minua sanasi jälkeen.

26. Minä kerron vaellukseni, ja sinä vastaat minulle; opeta minulle käskysi.

27. Saata minut ymmärtämään asetustesi tie, niin minä tutkistelen sinun ihmeitäsi.

28. Minun sieluni itkee murheesta; vahvista minua sanasi jälkeen.

29. Käännä minusta pois valheen tie, ja anna armostasi minulle lakisi.

30. Minä olen valinnut totuuden tien, olen asettanut eteeni sinun oikeutesi.

31. Minä riipun kiinni sinun todistuksissasi, Herra, älä anna minun joutua häpeään.

32. Minä juoksen sinun käskyjesi tietä, sillä sinä avarrat minun sydämeni.

33. Opeta minulle, Herra, käskyjesi tie, niin minä seuraan sitä loppuun asti.

34. Anna minulle ymmärrys ottaakseni sinun laistasi vaarin ja noudattaakseni sitä kaikesta sydämestäni.

35. Anna minun vaeltaa sinun käskyjesi polkua, sillä sitä minä halajan.

36. Anna minun sydämeni taipua sinun todistuksiisi, ei väärän voiton puoleen.

37. Käännä silmäni pois turhuutta katselemasta, anna minun saada virvoitus sinun teilläsi.

38. Anna palvelijallesi toteutua lupauksesi, joka on annettu sinua pelkääville.

39. Poista minusta häväistys, jota pelkään, sillä sinun oikeutesi ovat hyvät.

40. Katso, minä ikävöitsen sinun asetuksiasi; virvoita minua vanhurskaudellasi.

41. Tulkoon minulle sinun armosi, Herra, sinun apusi, sinun lupauksesi jälkeen,

42. että minä voisin vastata herjaajalleni; sillä sinun sanaasi minä turvaan.

43. Älä ota peräti pois minun suustani totuuden sanaa, sillä sinun oikeuteesi minä panen toivoni.

44. Minä tahdon alati noudattaa sinun lakiasi, aina ja iankaikkisesti.

45. Silloin minä vaellan avaralla paikalla; sillä sinun asetuksiasi minä kysyn.

46. Minä puhun sinun todistuksistasi kuningasten edessä, enkä häpeään joudu.

47. Minä iloitsen sinun käskyistäsi, jotka ovat minulle rakkaat.

48. Minä kohotan käteni sinun käskyjesi puoleen, jotka ovat minulle rakkaat, ja tutkistelen sinun säädöksiäsi.

49. Muista sana, jonka olet palvelijallesi puhunut, sillä sinä olet antanut minulle toivon.

50. Se on minun lohdutukseni kurjuudessani, että sinun lupauksesi minua virvoittaa.

51. Julkeat pilkkaavat minua kovin, mutta sinun laistasi minä en poikkea.

52. Herra, minä ajattelen sinun tuomioitasi, tuomioitasi hamasta ikiajoista asti, ja minä saan lohdutuksen.

53. Minut valtaa palava vihastus jumalattomien tähden, jotka hylkäävät sinun lakisi.

54. Sinun käskysi ovat minun ylistysvirteni minun muukalaisuuteni majassa.

55. Yöllä minä ajattelen sinun nimeäsi, Herra, ja minä noudatan sinun lakiasi.

56. Tämä on minun osakseni suotu: että otan vaarin sinun asetuksistasi.

57. Herra on minun osani; minä olen päättänyt noudattaa sinun sanojasi.

58. Minä etsin sinun mielisuosiotasi kaikesta sydämestäni; ole minulle armollinen lupauksesi mukaan.

59. Minä tutkin teitäni, ja käännän askeleeni sinun todistustesi puoleen.

60. Minä riennän viivyttelemättä noudattamaan sinun käskyjäsi.

61. Jumalattomain paulat piirittävät minua, mutta minä en unhota sinun lakiasi.

62. Puoliyöstä minä nousen kiittämään sinua sinun vanhurskautesi oikeuksista.

63. Minä olen kaikkien niiden ystävä, jotka sinua pelkäävät ja noudattavat sinun asetuksiasi.

64. Maa on täynnä sinun laupeuttasi, Herra; opeta minulle käskysi.

65. Sinä osoitat palvelijallesi hyvyyttä sanasi jälkeen, Herra.

66. Opeta minulle hyvä ymmärrys ja tieto, sillä sinun käskyihisi minä panen uskallukseni.

67. Ennenkuin minut nöyryytettiin, minä eksyin, mutta nyt minä noudatan sinun sanaasi.

68. Sinä olet hyvä, ja hyvin sinä teet; opeta minulle käskysi.

69. Julkeat tahraavat minua valheillansa, mutta minä otan sinun asetuksistasi vaarin kaikesta sydämestäni.

70. Heidän sydämensä on turta kuin ihra, mutta minä iloitsen sinun laistasi.

71. Hyvä oli minulle, että minut nöyryytettiin: niin minä opin sinun käskysi.

72. Sinun suusi laki on minulle kalliimpi kuin tuhannet kappaleet kultaa ja hopeata.

73. Sinun kätesi ovat minut tehneet ja valmistaneet; anna minulle ymmärrys oppiakseni sinun käskysi.

74. Sinua pelkääväiset näkevät minut ja iloitsevat, sillä minä panen toivoni sinun sanaasi.

75. Herra, minä tiedän, että sinun tuomiosi ovat vanhurskaat, ja uskollisuudessasi sinä olet minut nöyryyttänyt.

76. Sinun armosi olkoon minun lohdutukseni, niinkuin sinä olet palvelijallesi luvannut.

77. Tulkoon minulle sinun laupeutesi, että minä eläisin; sillä sinun lakisi on minun iloni.

78. Joutukoot julkeat häpeään, sillä he sortavat minua syyttä; minä tutkistelen sinun asetuksiasi.

79. Kääntykööt minun puolelleni ne, jotka sinua pelkäävät ja jotka sinun todistuksesi tuntevat.

80. Pysyköön sydämeni vakaana sinun käskyissäsi, etten minä häpeään joutuisi.

81. Sinun apuasi minun sieluni ikävöitsee, sinun sanaasi minä panen toivoni.

82.

83. Sillä minä olen kuin nahkaleili savussa, mutta sinun käskyjäsi minä en unhota.

84. Kuinka harvat ovat palvelijasi päivät! Milloin sinä tuomitset minun vainoojani?

85. Julkeat kaivavat minulle kuoppia, ne, jotka eivät elä sinun lakisi mukaan.

86. Kaikki sinun käskysi ovat todet; syyttä he minua vainoavat; auta minua.

87. He ovat minut miltei tuhonneet tässä maassa, mutta minä en ole hyljännyt sinun asetuksiasi.

88. Virvoita minua armosi jälkeen, niin minä noudatan sinun suusi todistuksia.

89. Iankaikkisesti pysyy sinun sanasi, Herra, vahvana taivaissa.

90. Sinun uskollisuutesi kestää polvesta polveen, sinä perustit maan, ja se pysyy.

91. Sinun järjestyksesi mukaan ne pysyvät vielä tänä päivänä, sillä ne kaikki ovat sinun palvelijoitasi.

92. Ellei sinun lakisi olisi ollut minun iloni, olisin menehtynyt kurjuuteeni.

93. En minä ikinä unhota sinun asetuksiasi, sillä niillä sinä minua virvoitat.

94. Sinun omasi minä olen, pelasta minut, sillä sinun asetuksiasi minä kysyn.

95. Jumalattomat väijyvät minua, tuhotakseen minut, mutta minä tarkkaan sinun todistuksiasi.

96. Kaikella täydellisellä on rajansa-sen olen nähnyt-mutta sinun käskysi ovat ylen avarat.

97. Kuinka sinun lakisi onkaan minulle rakas! Kaiken päivää minä sitä tutkistelen.

98. Sinun käskysi tekevät minut vihollisiani viisaammaksi, sillä ne ovat minun omani iankaikkisesti.

99. Minä olen kaikkia opettajiani taitavampi, sillä minä tutkistelen sinun todistuksiasi.

100. Minä olen ymmärtäväisempi kuin vanhat, sillä minä otan vaarin sinun asetuksistasi.

101. Minä pidätän jalkani kaikilta pahoilta teiltä, noudattaakseni sinun sanaasi.

102. Minä en poikkea sinun oikeuksistasi, sillä sinä neuvot minua.

103. Kuinka makeat ovat minulle sinun lupauksesi! Ne ovat hunajaa makeammat minun suussani.

104. Sinun asetuksistasi minä saan ymmärrystä; sentähden minä vihaan kaikkia valheen teitä.

105. Sinun sanasi on minun jalkaini lamppu ja valkeus minun tielläni.

106. Minä olen vannonut ja tahdon sen täyttää: noudattaa sinun vanhurskautesi oikeuksia.

107. Minä olen kovin vaivattu; Herra, virvoita minua sanasi jälkeen.

108. Kelvatkoot sinulle, Herra, minun suuni vapaaehtoiset uhrit, ja opeta minulle oikeutesi.

109. Minun henkeni häälyy alati kämmenelläni, mutta sinun lakiasi minä en unhota.

110. Jumalattomat virittävät pauloja minun eteeni, mutta sinun asetuksistasi minä en eksy.

111. Sinun todistuksesi ovat minun ikuinen perintöosani, sillä ne ovat minun sydämeni ilo.

112. Minä olen taivuttanut sydämeni pitämään sinun käskysi, aina ja loppuun asti.

113. Kaksimielisiä minä vihaan, mutta sinun lakiasi minä rakastan.

114. Sinä olet minun suojani ja kilpeni, sinun sanaasi minä panen toivoni.

115. Luopukaa minusta, te pahantekijät, minä tahdon ottaa Jumalani käskyistä vaarin.

116. Tue minua lupauksesi jälkeen, että minä eläisin, äläkä anna minun joutua toivossani häpeään.

117. Vahvista minua, että minä pelastuisin, niin minä katselen alati sinun käskyjäsi.

118. Sinä hylkäät kaikki, jotka sinun käskyistäsi eksyvät, sillä heidän kavaluutensa on turha.

119. Kaikki maan jumalattomat sinä heität pois niinkuin kuonan; sentähden minä rakastan sinun todistuksiasi.

120. Sinun peljättävyytesi edessä minun ruumiini vapisee, ja minä pelkään sinun tuomioitasi.

121. Minä teen oikeuden ja vanhurskauden, älä jätä minua sortajaini käsiin.

122. Ole palvelijasi puolusmies hänen parhaaksensa, älä salli julkeain minua sortaa.

123. Minun silmäni hiueten halajavat sinun apuasi ja sinun vanhurskaita lupauksiasi.

124. Tee palvelijallesi armosi jälkeen ja opeta minulle käskysi.

125. Minä olen sinun palvelijasi, anna minulle ymmärrys, että minä sinun todistuksesi tuntisin.

126. On aika Herran tehdä tekonsa: he ovat rikkoneet sinun lakisi.

127. Sentähden minä rakastan sinun käskyjäsi enemmän kuin kultaa, enemmän kuin puhtainta kultaa.

128. Sentähden minä vaellan kaikessa suoraan, kaikkien sinun asetuksiesi mukaan; kaikkia valheen teitä minä vihaan.

129. Ihmeelliset ovat sinun todistuksesi, sentähden minun sieluni ottaa niistä vaarin.

130. Kun sinun sanasi avautuvat, niin ne valaisevat ja antavat yksinkertaiselle ymmärrystä.

131. Minä avaan suuni ja huohotan, sillä minä halajan sinun käskyjäsi.

132. Käänny minun puoleeni, ole minulle armollinen, niinkuin on oikein niitä kohtaan, jotka sinun nimeäsi rakastavat.

133. Tee minun askeleeni vakaviksi sanallasi äläkä salli minkään vääryyden minua hallita.

134. Päästä minut ihmisten sorrosta, niin minä noudatan sinun asetuksiasi.

135. Kirkasta kasvosi palvelijallesi ja opeta minulle käskysi.

136. Minun silmistäni vuotavat kyynelvirrat, kun sinun lakiasi ei noudateta.

137. Sinä olet vanhurskas, Herra, ja sinun tuomiosi ovat oikeat.

138. Sinä olet säätänyt todistuksesi vanhurskaudessa ja suuressa uskollisuudessa.

139. Minun kiivauteni kuluttaa minut, sillä minun vihamieheni unhottavat sinun sanasi.

140. Sinun sanasi on hyvin koeteltu, ja sinun palvelijasi rakastaa sitä.

141. Minä olen vähäinen ja halveksittu, mutta minä en unhota sinun asetuksiasi.

142. Sinun vanhurskautesi on iankaikkinen vanhurskaus, ja sinun lakisi on totuus.

143. Hätä ja ahdistus ovat minut saavuttaneet, mutta sinun käskysi ovat minun iloni.

144. Sinun todistuksesi ovat iankaikkisesti vanhurskaat; anna minulle ymmärrys, että minä eläisin.

145. Kaikesta sydämestäni minä huudan; vastaa minulle, Herra. Minä tahdon ottaa sinun käskyistäsi vaarin.

146. Minä huudan sinua, pelasta minut, niin minä noudatan sinun todistuksiasi.

147. Jo ennen aamun valkenemista minä huudan, sinun sanoihisi minä panen toivoni.

148. Jo ennen yön vartiohetkiä minun silmäni tutkistelevat sinun puhettasi.

149. Kuule minun ääneni armosi jälkeen; Herra, virvoita minua oikeutesi mukaan.

150. Lähellä ovat ilkeät vainoojat, jotka ovat kaukana sinun laistasi.

151. Lähellä olet sinä, Herra, ja kaikki sinun käskysi ovat todet.

152. Jo aikoja minä olen tiennyt sinun todistuksistasi, että sinä olet ne perustanut iäti pysyviksi.

153. Katso minun kurjuuttani ja pelasta minut, sillä minä en unhota sinun lakiasi.

154. Aja minun asiani ja lunasta minut, virvoita minua lupauksesi jälkeen.

155. Kaukana on pelastus jumalattomista, sillä he eivät kysy sinun käskyjäsi.

156. Herra, sinun armahtavaisuutesi on suuri, virvoita minua oikeutesi mukaan.

157. Monta on minulla vainoojaa ja vihamiestä, mutta sinun todistuksistasi minä en poikkea.

158. Minä näen uskottomat, ja minua iljettää, sillä he eivät noudata sinun sanaasi.

159. Huomaa, että minä rakastan sinun asetuksiasi. Herra, virvoita minua armosi jälkeen.

160. Sinun sanasi on kokonansa totuus, ja kaikki sinun vanhurskautesi oikeudet pysyvät iankaikkisesti.

161. Ruhtinaat vainoavat minua syyttä, mutta minun sydämeni pelkää sinun sanojasi.

162. Minä riemuitsen sinun puheestasi, niinkuin suuren saaliin saanut.

163. Valhetta minä vihaan ja inhoan, mutta sinun lakiasi minä rakastan.

164. Seitsemästi päivässä minä ylistän sinua sinun vanhurskautesi oikeuksien tähden.

165. Suuri rauha on niillä, jotka rakastavat sinun lakiasi, eikä heille kompastusta tule.

166. Minä odotan sinulta pelastusta, Herra, ja täytän sinun käskysi.

167. Minun sieluni noudattaa sinun todistuksiasi, ja suuresti minä niitä rakastan.

168. Minä noudatan sinun asetuksiasi ja sinun todistuksiasi, sillä kaikki minun tieni ovat sinun edessäsi.

169. Herra, suo minun valitukseni tulla sinun kasvojesi eteen, anna minulle ymmärrys sanasi jälkeen.

170. Tulkoon minun anomiseni sinun kasvojesi eteen, pelasta minut lupauksesi mukaan.

171. Vuodattakoot minun huuleni ylistystä, sillä sinä opetat minulle käskysi.

172. Minun kieleni veisatkoon sinun lupauksistasi, sillä kaikki sinun käskysi ovat vanhurskaat.

173. Sinun kätesi olkoon minun apuni, sillä minä olen valinnut sinun asetuksesi.

174. Minä ikävöitsen pelastusta sinulta, Herra, ja sinun lakisi on minun iloni.

175. Saakoon minun sieluni elää ja ylistää sinua, ja sinun oikeutesi minua auttakoot.

176. Minä olen eksyksissä kuin kadonnut lammas; etsi palvelijaasi, sillä minä en unhota sinun käskyjäsi.

1. Matkalaulu. Ahdistuksessani minä huudan Herraa, ja hän vastaa minulle.

2. Herra, pelasta minun sieluni valheellisista huulista, petollisesta kielestä.

3. Mitä hän sinulle antaa ja mitä siihen vielä lisää, sinä petollinen kieli?

4. Väkivaltaisen teräviä nuolia ynnä kinsteripensaan tulisia hiiliä!

5. Voi minua, että minun täytyy oleskella muukalaisena Mesekissä, asua Keedarin majojen keskellä!

6. Kauan on minun sieluni täytynyt asua niiden seurassa, jotka rauhaa vihaavat.

7. Minä pidän rauhan, mutta jos sanan sanon, niin he ovat sotaan valmiit.

1. Matkalaulu. Minä nostan silmäni vuoria kohti: mistä tulee minulle apu?

2. Apu minulle tulee Herralta, joka on tehnyt taivaan ja maan.

3. Hän ei salli sinun jalkasi horjua, sinun varjelijasi ei torku.

4. Katso, hän, joka Israelia varjelee, ei torku eikä nuku.

5. Herra on sinun varjelijasi, Herra on suojaava varjosi sinun oikealla puolellasi.

6. Ei polta sinua aurinko päivällä, eikä kuu yöllä.

7. Herra varjelee sinut kaikesta pahasta, hän varjelee sinun sielusi.

8. Herra varjelee sinun lähtemisesi ja tulemisesi, nyt ja iankaikkisesti.

1.

2. Meidän jalkamme saavat seisoa sinun porteissasi, Jerusalem;

3. sinä Jerusalem, rakennettu kaupungiksi, johon kokoonnutaan yhteen,

4. jonne sukukunnat vaeltavat, Herran sukukunnat, niinkuin Israelille on säädetty, kiittämään Herran nimeä.

5. Sillä siellä ovat tuomioistuimet, Daavidin huoneen istuimet.

6. Toivottakaa rauhaa Jerusalemille, menestykööt ne, jotka sinua rakastavat.

7. Rauha olkoon sinun muuriesi sisällä, olkoon onni sinun linnoissasi.

8. Veljieni ja ystävieni tähden minä sanon: olkoon sinulla rauha.

9. Herran, meidän Jumalamme, huoneen tähden minä tahdon etsiä sinun parastasi.

1. Matkalaulu. Minä nostan silmäni sinun puoleesi, joka taivaissa asut.

2. Katso, niinkuin palvelijain silmät katsovat heidän isäntäinsä käsiin, ja niinkuin palvelijattaren silmät katsovat hänen emäntänsä käsiin, niin meidän silmämme katsovat Herran, meidän Jumalamme, puoleen, kunnes hän armahtaa meitä.

3. Ole meille armollinen, Herra, ole meille armollinen. Sillä kylliksi olemme jo saaneet ylenkatsetta.

4. Sielumme on jo kyllänsä saanut suruttomien pilkasta, ylpeitten ylenkatseesta.

1. Matkalaulu; Daavidin virsi. Ellei Herra olisi meidän kanssamme-näin sanokoon Israel-

2. ellei Herra olisi meidän kanssamme, kun ihmiset nousevat meitä vastaan,

3. niin he meidät elävältä nielisivät, kun heidän vihansa syttyy meitä vastaan;

4. niin vedet upottaisivat meidät, virta tulvisi meidän sielumme ylitse;

5. niin tulvisivat kuohuvat vedet meidän sielumme ylitse.

6. Kiitetty olkoon Herra, joka ei antanut meitä heidän hammastensa raadeltaviksi.

7. Meidän sielumme pääsi kuin lintu pyydystäjäin paulasta: paula katkesi, ja me pääsimme pois.

8. Meidän apumme on Herran nimi, hänen, joka on tehnyt taivaan ja maan.

1. Matkalaulu. Jotka Herraan turvaavat, ovat kuin Siionin vuori: se ei horju, vaan pysyy iankaikkisesti.

2. Vuoret ympäröivät Jerusalemia, ja Herra ympäröitsee kansaansa, nyt ja iankaikkisesti.

3. Sillä jumalattomuuden valtikka ei saa vallita vanhurskasten arpaosaa, että vanhurskaat eivät ojentaisi käsiänsä vääryyteen.

4. Anna hyvää hyville, Herra, ja oikeamielisille.

5. Mutta jotka poikkeavat mutkaisille teilleen, ne Herra hukuttakoon yhdessä väärintekijäin kanssa. Rauha Israelille!

1. Matkalaulu. Kun Herra käänsi Siionin kohtalon, niin me olimme kuin unta näkeväiset.

2.

3. Niin, Herra on tehnyt suuria meitä kohtaan; siitä me iloitsemme.

4. Herra, käännä meidän kohtalomme, niinkuin sadepurot Etelämaassa.

5. Jotka kyynelin kylvävät, ne riemuiten leikkaavat.

6. He menevät itkien, kun kylvösiemenen vievät; he palajavat riemuiten, kun lyhteensä tuovat.

1. Matkalaulu; Salomon virsi. Jos Herra ei huonetta rakenna, niin sen rakentajat turhaan vaivaa näkevät. Jos Herra ei kaupunkia varjele, niin turhaan vartija valvoo.

2. Turhaan te nousette varhain ja myöhään menette levolle ja syötte leipänne murheella: yhtä hyvin hän antaa ystävilleen heidän nukkuessansa.

3. Katso, lapset ovat Herran lahja, ja kohdun hedelmä on anti.

4. Niinkuin nuolet sankarin kädessä, niin ovat nuoruudessa synnytetyt pojat.

5. Onnellinen se mies, jonka viini on niitä täynnä! Eivät he joudu häpeään, kun portissa puhuttelevat vihamiehiänsä.

1. Matkalaulu. Autuas on jokainen, joka pelkää Herraa, joka vaeltaa hänen teillänsä.

2. Sinä saat nauttia kättesi ansion; onnellinen sinä, sinun käy hyvin!

3. Niinkuin hedelmällinen viiniköynnös on sinun emäntäsi sinun huoneesi perällä, niinkuin öljypuun vesat ovat sinun lapsesi sinun pöytäsi ympärillä.

4. Sillä katso, näin siunataan mies, joka Herraa pelkää.

5. Siunatkoon Herra sinua Siionista, niin sinä saat kaikkina elinpäivinäsi nähdä Jerusalemin onnellisena,

6. saat nähdä lastesi lapset. Rauha Israelille!

1. Matkalaulu. He ovat minua kovin ahdistaneet nuoruudestani asti-näin sanokoon Israel-

2. he ovat minua kovin ahdistaneet nuoruudestani asti, mutta eivät he ole päässeet minusta voitolle.

3. Kyntäjät ovat minun selkääni kyntäneet ja vetäneet pitkät vaot.

4. Mutta Herra on vanhurskas, hän on katkonut jumalattomain köydet.

5. Joutukoot häpeään ja kääntykööt takaisin kaikki Siionin vihamiehet.

6. Olkoot he niinkuin ruoho katoilla, joka kuivuu ennen korrelle puhkeamistaan,

7. josta ei leikkaaja täytä kättänsä eikä lyhteen sitoja syliänsä.

1. Matkalaulu. Syvyydestä minä huudan sinua, Herra.

2. Herra, kuule minun ääneni. Tarkatkoot sinun korvasi minun rukousteni ääntä.

3. Jos sinä, Herra, pidät mielessäsi synnit, Herra, kuka silloin kestää?

4. Mutta sinun tykönäsi on anteeksiantamus, että sinua peljättäisiin.

5. Minä odotan Herraa, minun sieluni odottaa, ja minä panen toivoni hänen sanaansa.

6. Minun sieluni odottaa Herraa hartaammin kuin vartijat aamua, kuin vartijat aamua.

7. Pane toivosi Herraan, Israel. Sillä Herran tykönä on armo, runsas lunastus hänen tykönänsä.

8. Ja hän lunastaa Israelin kaikista sen synneistä.

1. Matkalaulu; Daavidin virsi. Herra, minun sydämeni ei ole ylpeä, eivät minun silmäni ole korskeat, enkä minä tavoittele asioita, jotka ovat minulle ylen suuret ja käsittämättömät.

2. Totisesti, minä olen sieluni viihdyttänyt ja tyynnyttänyt: niinkuin vieroitettu lapsi äidin helmassa, niinkuin vieroitettu lapsi, niin on sieluni minussa.

3. Pane toivosi Herraan, Israel, nyt ja iankaikkisesti.

1. Matkalaulu. Muista, Herra, Daavidin hyväksi kaikkia hänen vaivojansa,

2. hänen, joka vannoi valan Herralle ja teki lupauksen Jaakobin Väkevälle:

3.

4. minä en suo silmilleni unta enkä silmäluomilleni lepoa,

5.

6. Katso, me kuulimme sen olevan Efratassa, me löysimme sen Jaarin kedoilta.

7. Menkäämme hänen asumukseensa, kumartukaamme hänen jalkainsa astinlaudan eteen.

8. Nouse, Herra, leposijaasi, sinä ja sinun väkevyytesi arkki.

9. Sinun pappisi olkoot puetut vanhurskaudella, ja sinun hurskaasi riemuitkoot.

10. Palvelijasi Daavidin tähden älä torju pois voideltusi kasvoja.

11.

12.

13. Sillä Herra on valinnut Siionin, halunnut sen asunnoksensa:

14.

15. Siionin ravinnon minä runsaasti siunaan, sen köyhät minä leivällä ruokin.

16. Sen papit minä puetan autuudella, ja sen hurskaat riemuiten riemuitkoot.

17. Siellä minä annan yletä Daavidille sarven, sytytän voidellulleni lampun.

1. Matkalaulu; Daavidin virsi. Katso, kuinka hyvää ja suloista on, että veljekset sovussa asuvat!

2. Se on niinkuin kallis öljy pään päällä, jota tiukkuu partaan-Aaronin partaan, jota tiukkuu hänen viittansa liepeille.

3. Se on niinkuin Hermonin kaste, joka tiukkuu Siionin vuorille. Sillä sinne on Herra säätänyt siunauksen, elämän, ikuisiksi ajoiksi.

1. Matkalaulu. Katso, kiittäkää Herraa, kaikki te Herran palvelijat, jotka öisin seisotte Herran huoneessa.

2. Kohottakaa kätenne pyhäkköön päin ja kiittäkää Herraa.

3. Herra siunatkoon sinua Siionista, hän, joka on tehnyt taivaan ja maan.

1. Halleluja! Ylistäkää Herran nimeä. Ylistäkää, te Herran palvelijat,

2. jotka seisotte Herran huoneessa, meidän Jumalamme huoneen esikartanoissa.

3. Ylistäkää Herraa, sillä Herra on hyvä, veisatkaa kiitosta hänen nimellensä, sillä se on suloinen.

4. Sillä Herra on valinnut Jaakobin omaksensa, Israelin omaisuudeksensa.

5. Sillä minä tiedän, että Herra on suuri, ja meidän Herramme korkeampi kaikkia jumalia.

6. Kaiken, mitä Herra tahtoo, hän tekee, sekä taivaassa että maassa, merissä ja kaikissa syvyyksissä;

7. hän, joka nostaa pilvet maan ääristä, tekee salamat ja sateen ja tuopi tuulen sen säilytyspaikoista;

8. hän, joka surmasi Egyptin esikoiset, niin ihmisten kuin eläinten;

9. hän, joka lähetti tunnusteot ja ihmeet sinun keskellesi, Egypti, faraota ja kaikkia hänen palvelijoitansa vastaan;

10. hän, joka kukisti suuret kansat ja tuotti surman väkeville kuninkaille,

11. Siihonille, amorilaisten kuninkaalle, ja Oogille, Baasanin kuninkaalle, ja kaikille Kanaanin valtakunnille

12. ja antoi heidän maansa perintöosaksi, perintöosaksi kansallensa Israelille.

13. Herra, sinun nimesi pysyy iankaikkisesti, Herra, sinun muistosi polvesta polveen.

14. Sillä Herra hankkii oikeuden kansalleen ja armahtaa palvelijoitansa.

15. Pakanain epäjumalat ovat hopeata ja kultaa, ihmiskätten tekoa.

16. Niillä on suu, mutta eivät ne puhu, niillä on silmät, mutta eivät näe,

17. niillä on korvat, mutta eivät kuule, eikä niillä ole henkeä suussansa.

18. Niiden kaltaisia ovat niiden tekijät ja kaikki, jotka niihin turvaavat.

19. Te, Israelin suku, kiittäkää Herraa, te, Aaronin suku, kiittäkää Herraa.

20. Te, Leevin suku, kiittäkää Herraa, te, Herraa pelkääväiset, kiittäkää Herraa.

21. Kohotkoon Herralle kiitos Siionista, hänelle, joka Jerusalemissa asuu. Halleluja!

1. Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.

2. Kiittäkää jumalien Jumalaa, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.

3. Kiittäkää herrain Herraa, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti;

4. häntä, joka yksin tekee suuria ihmeitä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti;

5. häntä, joka on taidolla tehnyt taivaat, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti;

6. häntä, joka on vetten ylitse levittänyt maan, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti;

7. häntä, joka on tehnyt suuret valot, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti:

8. auringon hallitsemaan päivää, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti,

9. kuun ja tähdet hallitsemaan yötä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti;

10. häntä, joka löi Egyptiä surmaten sen esikoiset, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti,

11. ja vei Israelin pois heidän keskeltänsä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti,

12. väkevällä kädellä ja ojennetulla käsivarrella, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti;

13. häntä, joka jakoi Kaislameren kahtia, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti,

14. ja kuljetti Israelin sen keskitse, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti,

15. ja syöksi faraon sotajoukkoineen Kaislamereen, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti;

16. häntä, joka johdatti kansaansa erämaassa, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti;

17. häntä, joka voitti suuret kuninkaat, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti,

18. ja surmasi mahtavat kuninkaat, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti,

19. Siihonin, amorilaisten kuninkaan, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti,

20. ja Oogin, Baasanin kuninkaan, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti,

21. ja antoi heidän maansa perintöosaksi, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti,

22. perintöosaksi palvelijallensa Israelille, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti;

23. häntä, joka muisti meitä alennuksessamme, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti,

24. ja kirvoitti meidät vihollisistamme, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti;

25. häntä, joka antaa ravinnon kaikelle lihalle, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.

26. Kiittäkää taivaan Jumalaa, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.

1. Baabelin virtain vierillä-siellä me istuimme ja itkimme, kun Siionia muistelimme.

2. Pajuihin, joita siellä oli, me ripustimme kanteleemme.

3.

4. Kuinka me voisimme veisata Herran virsiä vieraalla maalla?

5. Jos minä unhotan sinut, Jerusalem, niin unhota sinä minun oikea käteni.

6. Tarttukoon kieleni suuni lakeen, ellen minä sinua muista, ellen pidä Jerusalemia ylimpänä ilonani.

7.

8. Tytär Baabel, sinä häviön oma, autuas se, joka sinulle kostaa kaiken, minkä olet meille tehnyt!

9. Autuas se, joka ottaa sinun pienet lapsesi ja murskaa ne kallioon!

1. Daavidin virsi. Minä kiitän sinua kaikesta sydämestäni, veisaan sinun kiitostasi jumalien edessä.

2. Minä rukoilen sinua kumartuneena sinun pyhään temppeliisi päin ja kiitän sinun nimeäsi sinun armosi ja totuutesi tähden; sillä sinä olet osoittanut, että sinun lupauksesi on suuri yli kaiken, mitä sinun nimesi ilmoittaa.

3. Sinä päivänä, jona minä huusin, sinä vastasit minulle; sinä rohkaisit minua: minun sieluni sai voiman.

4. Herra, kaikki maan kuninkaat ylistävät sinua, kun kuulevat sinun suusi sanat.

5. Ja he veisaavat Herran teistä, sillä suuri on Herran kunnia.

6. Sillä Herra on korkea, mutta katsoo alhaiseen, ja hän tuntee ylpeän kaukaa.

7. Vaikka minä vaellan ahdistuksen keskellä, niin sinä virvoitat minut. Sinä ojennat kätesi minun vihamiesteni vihaa vastaan, ja sinun oikea kätesi auttaa minua.

8. Herra vie minun asiani päätökseen. Herra, sinun armosi pysyy iankaikkisesti; älä jätä kesken kättesi työtä.

1. Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. Herra, sinä tutkit minua ja tunnet minut.

2. Istunpa minä tahi nousen, sinä sen tiedät; sinä ymmärrät minun ajatukseni kaukaa.

3. Käynpä tahi makaan, sinä sen havaitset, ja kaikki minun tieni ovat sinulle tutut.

4. Sillä, katso, ei ole sanaa minun kielelläni, jota sinä, Herra, et täysin tunne.

5. Sinä olet saartanut minut edestä ja takaa ja laskenut kätesi minun päälleni.

6. Senkaltainen tieto on minulle ylen ihmeellinen, ylen korkea käsittääkseni sen.

7. Minne minä voisin mennä, kussa ei sinun Henkesi olisi, minne paeta sinun kasvojesi edestä?

8. Jos minä taivaaseen nousisin, niin sinä olet siellä; jos minä tuonelaan vuoteeni tekisin, niin katso, sinä olet siellä.

9. Jos minä kohoaisin aamuruskon siivillä ja asettuisin asumaan meren ääriin,

10. sielläkin sinun kätesi minua taluttaisi, sinun oikea kätesi tarttuisi minuun.

11.

12. niin ei pimeyskään olisi sinulle pimeä: yö valaisisi niinkuin päivä, pimeys olisi niinkuin valkeus.

13. Sillä sinä olet luonut minun munaskuuni, sinä kudoit minut kokoon äitini kohdussa.

14. Minä kiitän sinua siitä, että olen tehty ylen ihmeellisesti; ihmeelliset ovat sinun tekosi, sen minun sieluni kyllä tietää.

15. Minun luuni eivät olleet sinulta salatut, kun minut salassa valmistettiin, kun minut taiten tehtiin maan syvyyksissä.

16. Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani. Minun päiväni olivat määrätyt ja kirjoitetut kaikki sinun kirjaasi, ennenkuin ainoakaan niistä oli tullut.

17. Mutta kuinka kalliit ovat minulle sinun ajatuksesi, Jumala, kuinka suuri on niitten luku!

18. Jos minä tahtoisin ne lukea, olisi niitä enemmän kuin hiekan jyväsiä. -Minä herään ja olen vielä sinun tykönäsi.

19. Jumala, jospa sinä surmaisit jumalattomat! Ja te murhamiehet, väistykää minusta pois!

20. Sillä he puhuvat sinusta petollisesti ja lausuvat turhaan sinun nimesi-nuo sinun vihollisesi.

21. Herra, enkö minä vihaisi niitä, jotka sinua vihaavat, enkö inhoaisi niitä, jotka sinua vastustavat?

22. Kaikella vihalla minä heitä vihaan, he ovat minun omia vihollisiani.

23. Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni, koettele minua ja tunne minun ajatukseni.

24. Ja katso: jos minun tieni on vaivaan vievä, niin johdata minut iankaikkiselle tielle.

1. Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. (H140:2) Päästä minut, Herra, pahoista ihmisistä, varjele minut väkivaltaisilta miehiltä,

2. (H140:3) jotka ajattelevat sydämessään pahaa ja joka päivä yllyttävät sotaan.

3. (H140:4) He hiovat kielensä niinkuin käärmeet, kyykäärmeen myrkkyä on heidän huultensa alla. Sela.

4. (H140:5) Suojaa minut, Herra, jumalattomien käsiltä, varjele minut väkivaltaisilta miehiltä, jotka tahtovat saada minun jalkani lankeamaan.

5. (H140:6) Nuo ylpeät virittävät minulle ansoja ja pauloja, levittävät verkkoja minun tielleni, asettavat minulle pyydyksiä. Sela.

6.

7. (H140:8) Herra, Herra, sinä minun väkevä apuni, sinä suojaat minun pääni taistelun päivänä.

8. (H140:9) Herra, älä salli, mitä jumalattomat haluavat, älä anna heidän aikeittensa onnistua; muutoin he ylvästelevät. Sela.

9. (H140:10) Sattukoon minun saartajaini omaan päähän onnettomuus, jota heidän huulensa hankkivat.

10. (H140:11) Tulkoon tulisia hiiliä heidän päällensä; hän syösköön heidät tuleen, vesivirtoihin, joista he älkööt nousko.

11. (H140:12) Kielevä mies ei ole pysyvä maassa; väkivaltaista ajaa onnettomuus ja iskee iskemistään.

12. (H140:13) Minä tiedän, että Herra ajaa kurjan asiaa, hankkii köyhille oikeuden.

13. (H140:14) Totisesti, vanhurskaat saavat kiittää sinun nimeäsi, ja oikeamieliset saavat asua sinun kasvojesi edessä.

1. Daavidin virsi. Herra, minä huudan sinua, riennä minun tyköni. Ota korviisi minun ääneni, kun minä sinua huudan.

2. Minun rukoukseni olkoon suitsutusuhri sinun kasvojesi edessä, minun kätteni kohottaminen olkoon ehtoouhri.

3. Herra, pane minun suulleni vartija, vartioitse minun huulteni ovea.

4. Älä salli minun sydämeni taipua pahaan, pitämään jumalatonta menoa väärintekijäin kanssa. Minä en tahdo maistaa heidän herkkupalojansa.

5. Lyököön minua vanhurskas: se on rakkautta; kurittakoon hän minua: se on öljyä minun päähäni, siitä minun pääni älköön kieltäytykö. Sillä vielä vähän aikaa, niin minun rukoukseni täyttyy, mutta heidän käy pahoin:

6. heidän päämiehensä syöstään kalliolta alas, ja silloin kuullaan minun sanani suloisiksi.

7. Niinkuin maa kynnetään ja kuokitaan, niin ovat meidän luumme hajotetut tuonelan kuilun suulle.

8. Mutta sinuun, Herra, Herra, minun silmäni katsovat, sinuun minä turvaan. Älä hylkää minun sieluani.

9. Varjele minua niiden pauloista, jotka minua pyydystävät, väärintekijäin ansoista.

10. Kaatukoot kaikki jumalattomat omiin kuoppiinsa; mutta suo minun ne välttää.

1. Daavidin mietevirsi, hänen ollessaan luolassa; rukous. (H142:2) Minä korotan ääneni ja huudan Herraa, minä korotan ääneni ja rukoilen Herralta armoa.

2. (H142:3) Minä vuodatan hänen eteensä valitukseni, kerron hänelle ahdistukseni.

3. (H142:4) Kun minun henkeni minussa nääntyy, niin sinä tunnet minun tieni. Polulle, jota minä käyn, he ovat virittäneet paulan minun eteeni.

4. (H142:5) Katso minun oikealle puolelleni ja näe: ei kukaan minua tunne. Ei ole minulla pakopaikkaa, ei kukaan minun sielustani välitä.

5. (H142:6) Minä huudan sinun puoleesi, Herra; minä sanon: Sinä olet minun turvani, minun osani elävien maassa.

6. (H142:7) Tarkkaa minun huutoani, sillä minä olen sangen viheliäinen, pelasta minut vainoojistani, sillä he ovat minua väkevämmät.

7. (H142:8) Vie minun sieluni ulos vankeudesta kiittämään sinun nimeäsi. Vanhurskaat kokoontuvat minun ympärilleni, kun sinä minulle hyvin teet.

1. Daavidin virsi. Herra, kuule minun rukoukseni, ota korviisi minun anomiseni. Vastaa minulle uskollisuudessasi ja vanhurskaudessasi.

2. Älä käy tuomiolle palvelijasi kanssa, sillä ei yksikään elävä ole vanhurskas sinun edessäsi.

3. Sillä vihollinen vainoaa minun sieluani, hän on ruhjonut minun elämäni maahan ja pannut minut pimeään niinkuin ammoin kuolleet.

4. Minun henkeni nääntyy minussa, sydäntäni kouristaa minun rinnassani.

5. Minä muistelen muinaisia päiviä, tutkistelen kaikkia sinun töitäsi ja ajattelen sinun kättesi tekoja.

6. Minä levitän käteni sinun puoleesi. Niinkuin janoinen maa, niin minun sieluni halajaa sinua. Sela.

7. Vastaa minulle pian, Herra, minun henkeni nääntyy. Älä peitä minulta kasvojasi, etten tulisi niiden kaltaiseksi, jotka hautaan vaipuvat.

8. Suo minun varhain kuulla sinun armoasi, sillä sinuun minä turvaan. Osoita minulle tie, jota minun tulee käydä, sillä sinun tykösi minä ylennän sieluni.

9. Pelasta minut vihollisistani, Herra. Sinun tykösi minä pyrin suojaan.

10. Opeta minut tekemään sitä, mikä sinulle kelpaa, sillä sinä olet minun Jumalani. Sinun hyvä Henkesi johdattakoon minua tasaista maata.

11. Herra, virvoita nimesi tähden, vanhurskaudessasi auta minun sieluni ahdistuksesta.

12. Tuhoa minun viholliseni armosi tähden ja hukuta kaikki, jotka minun sieluani ahdistavat, sillä minä olen sinun palvelijasi.

1. Daavidin virsi. Kiitetty olkoon Herra, minun kallioni, joka opettaa minun käteni taistelemaan, minun sormeni sotimaan,

2. hän, joka antaa minulle armon; minun linnani, varustukseni ja pelastajani, minun kilpeni, jonka turviin minä pakenen, hän, joka laskee kansani minun valtani alle.

3. Herra, mikä on ihminen, että hänestä lukua pidät, mikä ihmislapsi, että häntä ajattelet!

4. Ihminen on kuin tuulen henkäys, hänen päivänsä niinkuin pakeneva varjo.

5. Herra, notkista taivaasi ja astu alas, kosketa vuoria, niin että ne suitsuavat.

6. Iske salamoita ja hajota heidät, lennätä nuolesi ja kauhistuta heidät.

7. Ojenna kätesi korkeudesta, tempaa ja pelasta minut suurista vesistä, muukalaisten kädestä,

8. joiden suu puhuu vilppiä ja joiden oikea käsi on valheen käsi!

9. Jumala, minä veisaan sinulle uuden virren, soitan sinulle kymmenkielisellä harpulla,

10. sinulle, joka annat kuninkaille voiton ja tempaat palvelijasi Daavidin turvaan pahalta miekalta.

11. Tempaa ja pelasta minut muukalaisten käsistä, joiden suu puhuu vilppiä ja joiden oikea käsi on valheen käsi.

12. Niin meidän poikamme ovat nuoruudessaan kuin korkealle kohoavat kasvit, tyttäremme kuin temppelin veistetyt kulmapatsaat;

13. meidän aittamme ovat täynnä, ja antavat kaikkinaista viljaa, meidän lampaamme lisääntyvät laitumillamme tuhansin ja kymmenin tuhansin;

14. meidän härkiemme kuormat ovat runsaat, ei ole aukkoa muurissa, ei ole pakolaista, ei kuulu valitushuutoa kaduillamme.

15. Autuas se kansa, jolle näin käy, autuas se kansa, jonka Jumala Herra on!

1. Daavidin ylistysvirsi. Minä kunnioitan sinua, Jumalani, sinä kuningas, ja kiitän sinun nimeäsi aina ja iankaikkisesti.

2. Joka päivä minä kiitän sinua ja ylistän sinun nimeäsi aina ja iankaikkisesti.

3. Suuri on Herra ja sangen ylistettävä, ja hänen suuruutensa on tutkimaton.

4. Sukupolvi ylistää sukupolvelle sinun tekojasi, ja he julistavat sinun voimallisia töitäsi.

5. Sinun valtasuuruutesi kirkkautta ja kunniaa ja sinun ihmeellisiä tekojasi minä tahdon tutkistella.

6. Sinun peljättävien töittesi voimasta puhutaan, sinun suurista teoistasi minä kerron.

7. Julistettakoon sinun suuren hyvyytesi muistoa ja sinun vanhurskaudestasi riemuittakoon.

8. Herra on armahtavainen ja laupias, pitkämielinen ja suuri armossa.

9. Herra on hyvä kaikille ja armahtaa kaikkia tekojansa.

10. Kaikki sinun tekosi ylistävät sinua, Herra, ja sinun hurskaasi kiittävät sinua.

11. He puhuvat sinun valtakuntasi kunniasta ja kertovat sinun voimastasi.

12. Niin he ilmoittavat ihmislapsille hänen voimalliset työnsä ja hänen valtakuntansa kirkkauden ja kunnian.

13. Sinun valtakuntasi on iankaikkinen valtakunta, ja sinun herrautesi pysyy polvesta polveen.

14. Herra tukee kaikkia kaatuvia, ja kaikki alaspainetut hän nostaa.

15. Kaikkien silmät vartioitsevat sinua, ja sinä annat heille heidän ruokansa ajallaan.

16. Sinä avaat kätesi ja ravitset suosiollasi kaikki, jotka elävät.

17. Herra on vanhurskas kaikissa teissään ja armollinen kaikissa teoissaan.

18. Herra on lähellä kaikkia, jotka häntä avuksensa huutavat, kaikkia, jotka totuudessa häntä avuksensa huutavat.

19. Hän tekee, mitä häntä pelkääväiset halajavat, hän kuulee heidän huutonsa ja auttaa heitä.

20. Herra varjelee kaikkia, jotka häntä rakastavat, mutta kaikki jumalattomat hän hukuttaa.

21. Minun suuni lausukoon Herran ylistystä, ja kaikki liha kiittäköön hänen pyhää nimeänsä, aina ja iankaikkisesti.

1. Halleluja! Ylistä, minun sieluni, Herraa.

2. Minä ylistän Herraa kaiken ikäni, veisaan kiitosta Jumalalleni, niin kauan kuin elän.

3. Älkää luottako ruhtinaihin älkääkä ihmislapseen, sillä ei hän voi auttaa.

4. Kun hänen henkensä lähtee hänestä, niin hän tulee maaksi jälleen; sinä päivänä hänen hankkeensa raukeavat tyhjiin.

5. Autuas se, jonka apuna on Jaakobin Jumala, se, joka panee toivonsa Herraan, Jumalaansa,

6. häneen, joka on tehnyt taivaan ja maan, meren ja kaiken, mitä niissä on, joka pysyy uskollisena iankaikkisesti,

7. joka hankkii oikeuden sorretuille, joka antaa leivän nälkäisille. Herra vapauttaa vangitut,

8. Herra avaa sokeain silmät, Herra nostaa alaspainetut, Herra rakastaa vanhurskaita.

9. Herra varjelee muukalaiset, holhoo orvot ja lesket, mutta jumalattomain tien hän tekee mutkaiseksi.

10. Herra on kuningas iankaikkisesti, sinun Jumalasi, Siion, polvesta polveen. Halleluja!

1. Halleluja! Hyvä on veisata kiitosta meidän Jumalallemme. Se on suloista; ylistäminen on soveliasta.

2. Herra rakentaa Jerusalemin, hän kokoaa Israelin karkoitetut.

3. Hän parantaa ne, joilla on särjetty sydän, ja sitoo heidän haavansa.

4. Hän on määrännyt tähtien luvun, hän kutsuu niitä kaikkia nimeltä.

5. Meidän Herramme on suuri, suuri voimassansa, hänen ymmärryksensä on mittaamaton.

6. Herra pitää pystyssä nöyrät, mutta jumalattomat hän painaa maahan.

7. Veisatkaa Herralle kiitosvirsi, soittakaa kanteleilla kiitosta meidän Jumalallemme.

8. Hän peittää pilvillä taivaan ja valmistaa sateen maalle; hän kasvattaa ruohon vuorille

9. ja antaa ruuan eläimille, kaarneen pojillekin, kun ne huutavat.

10. Ei kelpaa hänelle hevosen voima, ei hän mielisty miehen jalkojen nopeuteen:

11. Herra mielistyy niihin, jotka häntä pelkäävät, jotka panevat toivonsa hänen armoonsa.

12. Kiitä Herraa, Jerusalem. Ylistä Jumalaasi, Siion.

13. Sillä hän tekee lujiksi sinun porttiesi salvat; hän siunaa sinun lapsesi sinun keskelläsi.

14. Hän hankkii rauhan sinun rajojesi sisälle, ravitsee sinut parhaalla nisulla.

15. Hän lähettää sanansa maahan, nopeasti kiitää hänen käskynsä.

16. Hän antaa sataa lunta niinkuin villaa ja sirottaa härmää niinkuin tuhkaa.

17. Hän viskaa rakeitansa niinkuin leivänmuruja; kuka voi kestää hänen pakkastansa?

18. Hän lähettää sanansa ja sulattaa rakeet; hän panee tuulensa puhaltamaan, ja vedet virtaavat.

19. Hän ilmoittaa sanansa Jaakobille, käskynsä ja oikeutensa Israelille.

20. Niin hän ei ole tehnyt yhdellekään pakanakansalle, ja hänen oikeuksiansa ne eivät tunne. Halleluja! 148 PSALMI.

1. Halleluja! Ylistäkää Herraa taivaista, ylistäkää häntä korkeuksissa.

2. Ylistäkää häntä, kaikki hänen enkelinsä, ylistäkää häntä, kaikki hänen sotajoukkonsa.

3. Ylistäkää häntä, aurinko ja kuu, ylistäkää häntä, kaikki kirkkaat tähdet.

4. Ylistäkää häntä, te taivasten taivaat, te vedet taivasten päällä.

5. Ylistäkööt ne Herran nimeä, sillä hän käski, ja ne tulivat luoduiksi.

6. Ja hän asetti ne olemaan aina ja iankaikkisesti, hän antoi niille lain, josta ne eivät poikkea.

7. Ylistäkää Herraa maasta, te merieläimet ja kaikki syvyydet,

8. tuli ja rakeet, lumi ja sumu, sinä myrskytuuli, joka panet hänen käskynsä toimeen,

9. te vuoret ja kaikki kukkulat, te hedelmäpuut ja kaikki setrit,

10. te pedot ja kaikki karja, te matelijat ja siivekkäät linnut,

11. te maan kuninkaat ja kaikki kansakunnat, te ruhtinaat ja kaikki maan tuomarit,

12. te nuorukaiset ynnä neitsyet, te vanhat yhdessä nuorten kanssa.

13. Ylistäkööt he Herran nimeä, sillä hänen nimensä yksin on korkea, hänen valtasuuruutensa ulottuu yli maan ja taivaan.

14. Hän on korottanut sarven kansallensa, että häntä ylistäisivät kaikki hänen hurskaansa, Israelin lapset, kansa, joka on häntä lähellä. Halleluja!

1. Halleluja! Veisatkaa Herralle uusi virsi: ylistysvirsi hänelle hurskasten seurakunnassa.

2. Iloitkoon Israel tekijästänsä, Siionin lapset riemuitkoot kuninkaastaan.

3. Ylistäkööt he karkeloiden hänen nimeänsä, soittakoot hänelle kiitosta vaskirummuilla ja kanteleilla.

4. Sillä Herra on mielistynyt kansaansa, hän kaunistaa nöyrät pelastuksella.

5. Iloitkoot hurskaat, veisaten hänen kunniaansa, riemuitkoot he vuoteissansa.

6. Jumalan ylistys on heidän suussansa, ja heidän kädessään kaksiteräinen miekka,

7. että he kostaisivat pakanoille, kurittaisivat kansakuntia,

8. panisivat kahleisiin heidän kuninkaansa ja jalkarautoihin heidän ylhäisensä

9. ja täyttäisivät heissä tuomion, joka on kirjoitettu. Tämä on kaikkien hänen hurskaittensa kunnia. Halleluja!

1. Halleluja! Ylistäkää Jumalaa hänen pyhäkössään, ylistäkää häntä hänen väkevyytensä taivaanvahvuuksissa.

2. Ylistäkää häntä hänen voimallisista teoistansa, ylistäkää häntä, sillä hänen herrautensa on suuri.

3. Ylistäkää häntä pasunan pauhulla, ylistäkää häntä harpuilla ja kanteleilla.

4. Ylistäkää häntä vaskirummuilla ja karkelolla, ylistäkää häntä kielisoittimilla ja huiluilla.

5. Ylistäkää häntä helisevillä kymbaaleilla, ylistäkää häntä kumisevilla kymbaaleilla.

6. Kaikki, joissa henki on, ylistäkää Herraa! Halleluja!

Significados: Efraim, Israel.

Você está lendo Salmos na edição PR-1938, Pyhä Raamattu, em Finlandês.
Este lívro compôe o Antigo Testamento, tem 150 capítulos, e 2450 versículos.